Suomen ympäristökeskus tekee seurantaa, mallinnusta ja viljelijäyhteistyötä - Saaristomeren tilan parantamisen toimenpiteet perustuvat tutkimustietoon, osa 4/5

Suomen ympäristökeskus Syke koordinoi laajaa tutkimusta Saaristomeren kuormituksen lähteistä ja siitä, miten kuormitus vaikuttaa ekosysteemiin. Syke arvioi, kuinka paljon kuormitusta mereen kulkeutuu valuma-alueelta, miten kuormitus on vuosien varrella muuttunut, ja miltä Saaristomeren tulevaisuus voi näyttää.

Suomen ympäristökeskuksen Saaristomerityön ytimessä ovat seuranta, mallinnus ja viljelijäyhteistyö

Saaristomeren tilaan vaikuttavan päätöksenteon tueksi tarvitaan monenlaista tietoa. Suomen ympäristökeskus yhdistää rannikkojokien kuormituksesta saatavaa seurantatietoa ja WSFS-Vemala-kuormitusmallista saatavaa tietoa. WSFS-Vemala on koko Suomen kattava vedenlaadun ja ravinnekuormituksen mallinnus- ja arviointijärjestelmä, joka simuloi ravinteiden prosesseja, huuhtoutumista ja kulkeutumista maalla, joissa ja järvissä. Ravinnekuormituksen vaikutuksia Saaristomeren ekologiseen tilaan arvioidaan rannikon kokonaiskuormitusmallin avulla. Kokonaiskuormitusmalli yhdistää valuma-alueilta ja muilta merialueilta tulevan kuormituksen merialueen pistekuormittajiin, sisäiseen kuormitukseen ja ilmakehän kautta kulkeutuvaan kuormitukseen.

Saaristomeren seurantaa uudistetaan

Saaristomeren seurantaa ollaan parhaillaan uudistamassa monin tavoin. Näytteenottoa lisätään, mittausasemia päivitetään ja valuma-alueen seuranta-aluetta laajennetaan merkittävästi. Rannikkovesien seurannassa otetaan käyttöön lisää automaattisia mittausasemia, ja tarkkailu keskitetään suurimpien jokien suualueille. Uudistettu seuranta yhdistää tietoa sekä maalta että mereltä – satelliittikuvien ja vesinäytteiden avulla pystytään seuraamaan, miten ravinteet kulkeutuvat alkulähteiltä pelloilta merenlahtiin asti. Seurannan kehittämisellä pyritään vahvistamaan ja joustavoittamaan vesienhoidon tueksi tarvittavaa tietopohjaa.

Ravinnekuormituksen nykytilaan voi tutustua järvi- ja uomatasolla Syken ylläpitämässä Vesi.fi-karttapalvelussa, ja laajemmin WSFS-Vemala-mallin aineistoja ja skenaarioita jaetaan suunnittelutyön tueksi avoimina paikkatietoaineistoina.

Työvälineitä toimenpiteiden kohdentamiseen

Vesiensuojelun toimenpiteiden viisas kohdentaminen on avainasemassa Saaristomeren tilanteen parantamisessa. Suomen ympäristökeskus kehittää toimenpiteiden suunnittelua ja kohdentamista tukevia työkaluja ja paikkatietoaineistoja valtakunnalliseen käyttöön. Esimerkiksi tänä kesänä on valmistunut uusi paikkatietopohjainen aineisto peltojen talviaikaisen kasvipeitteisyyden kohdentamista varten.

Merialueiden ja vesistöjen suojelua ja ennallistamista kehitetään myös laajalla eurooppalaisella yhteistyöllä. Suomen ympäristökeskus on mukana esimerkiksi eurooppalaisessa SEADITO-hankkeessa, joka kehittää päätöksenteon tueksi ekologista ja yhteiskunnallista tietoa yhdistävää digitaalista alustaa.

Erilaisten toimenpiteiden vaikutusta voidaan vertailla ja selvittää mallinnuksen avulla.  Mallinnus mahdollistaa myös erilaisten tulevaisuuden näkymien tarkastelun.

Saaristomeren tulevaisuutta on arvioitu esimerkiksi BlueAdapt-hankkeessa. Arvioiden mukaan nykyiset toimet eivät vielä riitä Saaristomeren hyvän ekologisen tilan saavuttamiseen, mutta merkittävillä lisäpanostuksilla Saaristomeren tila voisi parantua. Suomen omien toimenpiteiden lisäksi myös muiden Itämeren maiden ratkaisut vaikuttavat Saaristomeren veden laatuun.

Yhteistyö viljelijöiden kanssa on tärkeää

Yksi avain kestäviin vesiensuojeluratkaisuihin on vuoropuhelu tutkijoiden ja viljelijöiden välillä. Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijat tukevat paikallisia toimijoita ja jakavat tutkimustietoa käytännön viljelyn tueksi. Yhteistyö on osoittautunut molemmin puolin hyödylliseksi: viljelijät saavat uutta tietoa, ja tutkijat ymmärtävät paremmin maatalouden arkea ja haasteita.

Saaristomeren suojelussa tarvitaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa yhdistyvät tutkimus, pitkäjänteinen yhteistyö ja käytännön kokemukset.

Kirjoittaja:
Pasi Valkama, Syke, ryhmäpäällikkö meri- ja vesiratkaisut ja valuma-alueet, [email protected] 
Kuva:
Sedimenttinäytteenottoa Saaristomerellä. © Seppo Knuuttila, Syke

Lähteitä, joihin kirjoitus perustuu:

Helminen, H. (2025). The Role of Internal Phosphorus Loading in the Archipelago Sea Ecological Status. Water, 17(2), 248. https://doi.org/10.3390/w17020248

Huttunen, I., Huttunen, M., Salo, T., Mattila, P., Maanavilja, L., & Silfver, T. (2023). National-scale nitrogen loading from the Finnish agricultural fields has decreased since the 1990s. Agricultural and Food Science, 1–16. https://doi.org/10.23986/afsci.125385

Hyytiäinen, K., Huttunen, I., Kotamäki, N., Kuosa, H., & Ropponen, J. (2024). Good eutrophication status is a challenging goal for coastal waters. Ambio, 53(4), 579-591. https://doi.org/10.1007/s13280-023-01965-7

BlueAdapt-hankkeen julkaisuja:

• Sopeutuva vesienhoito – haasteet ja jatkoaskeleet (pdf)
• Kestävän kalanviljelyn mahdollisuudet (pdf)
• Lisäarvoa kalasta ja maatalouden sivuvirroista Varsinais-Suomessa – Sinisen biotalouden murrosareenan tulokset (pdf)

SEADITO – Protect the Health of our Oceans

vesi.fi – Vesiaiheisen tutkitun tiedon lähde

Datafuusiomenetelmän käyttö kalankasvattamoiden vedenlaatuvaikutusten seurannassa Saaristomerellä (pdf)
Malve, O., Kallio, K., Siivola, E., Kervinen, M., Kankainen, M. & Keto, V. (2021)

Vesitalous 3/2021(pdf)