Sallan Saijalle Suomen kahdeksas valtakunnallinen maisemanhoitoalue

Kylän läpi mutkitteleva Kuolajoki yhdistyy Tenniöjokeen maisemanhoitoalueella. Puustoinen selänne on osa pitkää harjujaksoa. Kuva: Tatu Laukkanen.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala on allekirjoittanut ympäristöministeriön päätöksen perustaa valtakunnallinen maisemanhoitoalue Sallan Saijalle. Maisemanhoitoalueen tarkoituksena on alueen luonnon- ja kulttuurimaiseman kauneuden, historiallisten ominaispiirteiden ja näihin liittyvien arvojen säilyttäminen ja hoitaminen.

Maisemanhoitoalue sijaitsee Sallan kunnassa Itä-Lapissa, Sallan kirkonkylästä 30 km pohjoiseen. Saijan kylämaisemaa hallitsevat harjujakso ja kylän läpi mutkittelevat vuolaat joet. Maisemanhoitoalue perustettiin luonnonsuojelulain nojalla Lapin ELY-keskuksen esityksestä.

Aloitteen maisemanhoitoalueen perustamisesta teki Saijan kyläyhdistys ry. Perustamista on valmisteltu Lapin ELY-keskuksen johdolla yhteistyössä paikallisten asukkaiden ja eri sidosryhmien kesken. Sallan kunta on tukenut hanketta.

Tavoitteena edistää luonto- ja maisema-arvoja

Saijan maisemanhoitoalueen tavoitteena on innostaa maanomistajia ja alueen yrittäjiä pitkäjänteiseen kulttuurimaiseman hoitoon. Alueen perustamispäätökseen sisältyy suosituksia maisemanhoidon käytännön toteuttamista varten. Päätöksen tukena on alueen maisemanhoito- ja käyttösuunnitelma Kylä vuolaiden jokien äärelläLinkki toiselle sivustolle, jossa tehdään selkoa alueen arvoista sekä maisemanhoidon keinoista. 

Saijan kylä edustaa tyypillistä pohjoissuomalaista joenvarsiasutusta, jossa on myös rinneasutuksen piirteitä. Tihein asutus on keskittynyt jokirantojen korkeille harjanteille sekä Sarivaaran ja harjujen kupeeseen. Nykyinen Saijan kylä on muodostunut 1940–1950-lukujen jälleenrakennusajan rakennuksista sekä uudemmista tiloista ja pihapiireistä. Jälleenrakennusajan rakennukset ovat Saijalla hyvin aikakauttaan edustavia.

Maisemanhoitoalue käsittää Saijan kylän lisäksi läheisiä joenvarsia sekä harju- ja vaara-alueita. Laajuudeltaan alue on 1 406 hehtaaria. Maanomistus on alueella lähes kokonaan yksityistä sisältäen aktiivisen metsätalouden piirissä olevia kiinteistöjä. Yksityisomisteisten maiden lisäksi alueella on muutamia Metsähallituksen hoidossa olevia metsämaakiinteistöjä. Suunnittelualueesta maatalousalueita on 187 hehtaaria, metsiä sekä avoimia kankaita ja kalliomaita 1018 hehtaaria, rakennettuja alueita 78 hehtaaria, soita ja soistumia 55 hehtaaria sekä vesialueita 68 hehtaaria.

"Maisemanhoito- ja käyttösuunnitelma on laadittu ympäristöministeriön rahoituksella. Käytännön maisemanhoitotoimien toteuttamiseksi on perustettu maisemanhoitotyöryhmä. Lapin ELY-keskus voi myöntää taloudellista tukea maisemanhoitotyöhön vuosittain resurssiensa puitteissa, esimerkiksi Helmi-elinympäristöohjelman kautta", kertoo suunnittelija Sanna Haapala Lapin ELY-keskuksesta.

Mitä maisemanhoitoalueet ovat?

Luonnonsuojelulain nojalla voidaan perustaa maakunnallisia ja valtakunnallisia maisemanhoitoalueita. Maisemanhoitoalueiden avulla vaalitaan muun muassa luonnon- tai kulttuurimaiseman kauneutta sekä alueiden historiallisia ominaispiirteitä. Maisemanhoitoalueet perustetaan yhteistyössä paikallisten toimijoiden, kuten kyläyhdistysten ja kuntien kanssa. Valtakunnallisen maisemanhoitoalueen perustamisesta ja tarkoituksesta päättää ympäristöministeriö maakunnan liiton tai elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen esityksestä.

Lue 25.8. julkaistu tiedote ympäristöministeriön sivuilta (ym.fi).

Kuva: Kylän läpi mutkitteleva Kuolajoki yhdistyy Tenniöjokeen maisemanhoitoalueella. Puustoinen selänne on osa pitkää harjujaksoa. Kuvaaja: Tatu Laukkanen.

Lisätietoja

erityisasiantuntija 
Martina Reinikainen
ympäristöministeriö
p. +358 295 250 484 
[email protected]

ylitarkastaja
Marjut Kokko
Lapin ELY-keskus
p. +358 295 037 380
[email protected]
(tavoitettavissa 1.9. alkaen)

suunnittelija
Sanna Haapala
Lapin ELY-keskus
p. +358 295 037 105
[email protected]
(tavoitettavissa 1.9. alkaen)