Pirkanmaan jatkuvan oppimisen strategian toteutusta arvioitiin
Pirkanmaan ELY-keskuksen kehittämisasiantuntija Sanna Kulmala kokosi arviointiraportin eli kahden vuoden katsauksen strategian toteutumisesta ja arkeen viemisestä. Eniten on panostettu yritys- ja työnantajayhteistyön kehittämiseen sekä kohderyhmien tarpeiden ymmärryksen lisäämiseen.
Sanna Kulmala kertoi mikä onnistui ja mihin pitää jatkossa keskittyä. Sanna on ollut alusta lähtien tekemässä jatkuvan oppimisen strategiaa Pirkanmaalla ja on luotsannut verkostotyötä eteenpäin.
Onnistumisia löytyi paljon
- Onnistuimme kuvaamaan kattavasti ja konkreettisesti niitä muutoksia ja hyötyjä, jotka tulevat näkyväksi, mikäli kehittämisteemat menevät toivotulla tavalla eteenpäin. Kehittämisteemoja ovat osaamistarpeiden ennakointi ja tulevaisuustaitojen lisääminen, yritys- ja työelämäyhteistyö jatkuvassa oppimisessa sekä jatkuvan oppimisen palvelupolkujen rakentaminen, kertoo Sanna Kulmala.
- Saimme myös hyviä teemanostoja verkostojen vuosikelloihin, Sanna jatkaa.
- Toimijat myös sitoutuivat prosessiin hyvin, he olivat erinomaisesti mukana ja tarjosivat tilansa sekä kahvit läsnätilaisuuksiin. Tämä on osoitus siitä, miten Pirkanmaalla toimitaan!
Haasteena on kehittämisteemojen mallintaminen kohti konkretiaa
Vaikka polku kehittämisteemoista muutoksiin ja hyötyihin saatiin hyvin näkyville, niiden mallintaminen konkreettisiksi toimenpiteiksi osoittautui haastavaksi, puhumattakaan toimenpiteiden tarkasta roolituksesta tai mittareista. Tältä osin arviointiprosessi jäi puutteelliseksi.
- On muistettava, että tämänkaltaisten verkostomaisten strategioiden toteutumisen arviointiin ja raportointiin ei ole olemassa valmiita malleja, joten puutteellisenakin tämä kokonaisuus tarjoaa yhden vaihtoehdon siihen, miten työn voi tehdä, kertoo Sanna.
Toiveet jatkoon ja mikä on ELY-keskuksen rooli
Toiveena on, että varsinkin kehittämisteemojen muutos- ja hyötykuvausten osalta tämä katsaus toimii ohjenuorana ja käsikirjana kaikille relevanteille organisaatiolle.
- Pirkanmaan ELY-keskuksella on verkostojen vetäjän rooli. Tehtävänä on tuoda toimijoita yhteen tärkeiksi tunnistettujen teemojen äärelle, viestiä ajankohtaisista asioista sekä synnyttää yhteistyötä toimijoiden välille, kertoo Sanna ELY-keskuksen roolista.
- ELY-keskus voi parhaimmillaan kiihdyttää näiden asioiden etenemistä tavoitteiden suuntaisiksi verkostotyön keinoin.
Prosessi antoi konkreettisia eväitä verkostojen vuosikelloihin, ja syksyllä toteutetaan kolme verkostojen yhteistyöpajaa, joissa työstetään mm. seuraavia teemoja:
Elokuu: ”Entistä ehompi yritys- ja työelämäyhteistyö jatkuvassa oppimisessa”, painottuen erityisesti työvoimapula-aloihin sekä toimijoiden välisten yhteistyömallien edistämiseen.
Lokakuu: Tekoälyteemainen työpaja, jossa kuullaan hyviä käytänteitä tekoälyn hyödyntämisestä jatkuvan oppimisen, ohjauksen ja ennakoinnin teemoissa sekä tehdään erilaisia kokeiluja chat GPT:tä ja muita generatiivisen tekoälyn sovelluksia hyödyntäen.
Marraskuu: Ennakointitiedon pureksimistyöpaja Työvoimabarometrin tulosten julkistamisen jälkeen. Keskiössä on julkaistun tiedon (ml. Työvoimabarometri, mutta myös muut tietolähteet huomioiden) analysointi, pureksiminen ja hyödyntäminen käytännössä. Pureudutaan esimerkiksi siihen, mitä tiedolla tehdään ja mitä se tarkoittaa käytännössä esimerkiksi oppilaitoksen näkökulmasta.
Yhteistyöpajojen jälkeen verkostotyö jatkuu vuoden 2026 alusta alkaen Sisä-Suomen elinvoimakeskuksessa. Pirkanmaalla verkoston teemat ovat jo pitkään olleet yhdensuuntaisia elinvoimakeskuksen tavoitteiden kanssa. On edistetty osaamistarpeiden ennakointityötä ja tulevaisuusosaamista sekä kehitetty jatkuvan oppimisen yritys- ja työelämäyhteistyötä myös yrityksiä osallistamalla, joten on oltu jo etujoukoissa edistämässä elinvoimakeskusten tavoitteita.