Perinnebiotooppien hoitoa Suomen pohjoisimmissa kolkissa (Lappi)

Lapin ELY-keskuksen toimialueella Helmi-rahoituksella kunnostettujen kohteiden maastot vaihtelevat Etelä-Lapin rehevistä merenrantaniityistä Ylä-Lapin puuttomille lapinkentille. 
- Uhanalainen ja harvinainen niittylajisto kukoistaa tänä vuonna Ylä-Lapissa Helmi-kunnostusten jälkeen, joten on ilo kiertää täällä, sanoo Lapin ELY-keskuksen ylitarkastaja Marjut Kokko, joka toimii perinnebiotooppivastaavana Lapissa.

Matka alkaa Inarin kylältä, jossa Inarijärven rannalla sijaitsevan vanhan Pappilanniemen kunnostuksesta kertoo yrittäjä Jussi Saastamoinen. Helmi-ohjelman kunnostustöihin Saastamoisen ajoivat käytännön syyt:
- Kunnostuksesta saa yrittäjänä pientä lisätienestiä. Kunnostusvälineetkin löytyvät minulta omasta takaa ja ulkoilmassa on mukava tehdä töitä! Se tuo hyvää vastapainoa muulle työlle.

Inarin Pappilanniemessä Lapin ELY-keskus teki kunnostussopimuksen Pohjois-Lapin seurakuntayhtymän kanssa ja osti työt paikalliselta yrittäjältä eli Jussi Saastamoiselta.  
- Pappilanniemen raivauksia oli tekemässä kolme henkilöä. Alueena se tuntui alkuun pieneltä, mutta työmäärältään se olikin viime vuoden isoin. Onneksi etäisyydeltään alue oli minulle lähellä, joten niittojätekuormia oli helppo kuljettaa, kertoo Saastamoinen. Hän on tehnyt Helmi-kunnostuksia syksystä 2024 lähtien eri kentillä Inarissa ja Utsjoella. 
- Raskain työmaa oli Pielpajärven erämaakirkon kentän niitto, jossa aliarvioin urakan ajattelemalla, että eihän heinä paljoa paina – mutta kyllä se vaan painaa! 

Marjut Kokko toteaa Pappilanniemen kasvillisuuden madaltuneen viime vuonna tehdyn kunnostusniiton myötä 20–30 senttiä. Matala niittykasvillisuus on saanut jo vuodessa uutta kasvutilaa.
- Tehostettu niitto on tarpeen ensimmäisinä hoitovuosina etenkin korkean vadelma- ja koiranputkikasvillisuuden hillitsemiseksi. Myös kaadettu nuorpuusto vesoo herkästi ilman niittoa. 

Kunnostettu niitty kauniissa ympäristössä pysäyttää matkailijatkin

Seuraavaksi siirrymme Utsjoelle, Suomen pohjoisimpaan kuntaan, jossa aurinko ei kesällä laske ollenkaan ja talvella taas ei nouse lainkaan horisontin yläpuolelle. Utsjoen pappilan niityt Mantojärven rannalla kuuluvat Lapin arvokkaimpiin perinnebiotooppeihin, ja Utsjokilaakson maisemat on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaiksi (ymparisto.fi). 

Kokko kertoo, että Utsjoen seurakunta on ollut aktiivinen perinnebiotooppiensa kunnostuksessa. Seurakunta haki tukea niityn kunnostukseen Helmi-ohjelmasta. Kunnostustyön teki paikallinen yrittäjä ja lampaat niitylle toimitti vuotsolainen poromies-lampuri. Yhteistyö ELYn, seurakunnan ja kunnostajien välillä on toiminut hyvin jo vuosia, kiittelevät Marjut Kokko ja Utsjoen kirkkoherra Anu Sorjonen. 

Kunnostus aloitettiin niittämällä mättäät ja sammaleet pois, jotta siemenet pääsevät maaperästä esille. Niittylajien siemenet voivat odottaa maaperän siemenpankissa jopa vuosikymmeniä parempia kasvuolosuhteita. Myös puita kaadettiin niityn reunoilta. 
- Tunturikatkero on levinnyt niitylle hoidon myötä. Se on hyvä merkki, sillä kyse on harvinaisesta lajista, joka vaatii avoimen ympäristön menestyäkseen. Myös uhanalaiset perhoset ovat runsastuneet mesikasvien myötä, toteaa Kokko. 

Sorjonen kertoo, että kunnostuksen seurauksena matkailijat pysähtyvät pappilan pihamaalle ihastelemaan hoidettua niittyä ja sillä laiduntavia lampaita. 
- Nyt niitty näyttää siltä kuin sen kuuluukin! 

Lampaat ovat hänen mukaansa helppohoitoisia ja mieluisia kesäasukkeja seurakunnalle:
- Lampaat tarvitsevat vain aitauksen. Aitauksen sisällä on niille ruokaa riittävästi ja juomavetensä ne saavat järvestä. Enemmän lampaiden hoito on meille perään katsomista.

Lampaat ylläpitävät hoidettua maisemaa Ivalon Perhepuistossa

Seuraavana päivänä vierailemme Ivalon keskustan kupeessa Perhepuistossa. Inarin kunta haki Kunta- ja Järjestö-Helmi-avustusta Perhepuiston alueella sijaitsevan perinnebiotoopin hoitoon. Avustuksella hankittiin tarvikkeet lammasaitaukselle ja sääsuojalle, jotka rakennettiin talkootyöllä kesällä 2024. Kunnostuksen jälkeen Perhepuistoon otettiin kolme lammasta ylläpitämään hoidettua maisemaa. 

Inarin kunta maksaa paikallisille yhdistyksille lampaiden päivittäisestä hoitamisesta. Ylä-Lapin Voima ry on yksi mukana olevista yhdistyksistä. Yhdistyksen Topi Alasuutari ja Suvi Äärelä kertovat, että lampaiden hoito on mieluisaa puuhaa jäsenille.
- Olimme hommassa mukana jo viime kesänä. Kun innokkaita talkoolaisia riitti tällekin kesälle, niin tartuimme kunnan tarjoukseen, toteaa Alasuutari. 

Perhepuiston alueella perinnebiotooppia hoitavat eli heinää ja pajukkoa syövät Pampula, Pestis ja Lumipallo. Yhdistysten jäsenet ovat sitoutuneet tuomaan niille päivittäin rehua, vaihtamaan veden aitauksessa sekä pitämään käynneistään valvontapäiväkirjaa.  
- Kukapa tänne ei mielellään lähtisi, tämä on niin helppoa ja mukavaa hommaa, kehuu Äärelä. 

Helmi-ohjelman niukkojen määrärahojen vuoksi Kunta- ja Järjestö-Helmen hakukierrosta ei ole järjestetty vuonna 2025. Kunnat ja yhdistykset voivat kuitenkin olla yhteydessä ELY-keskukseen, sillä kunnostustöihin löytyy usein sopiva tukimuoto ja yhteistyökumppanit.

Helmi-rahoituksessa on jatkuva haku

Helmi-rahoituksessa ei ole hakuaikaa, vaan tukea voi hakea ympäri vuoden. Samoin kunnostustoimia voi toteuttaa mihin vuodenaikaan tahansa, esimerkiksi puuston harvennukset tehdään usein talvella. 

Helmi-prosessi lähtee Kokon mukaan liikkeelle kohteensa kunnostuksesta kiinnostuneen maanomistajan yhteydenotosta:
- Yhteydenoton jälkeen ELY-keskus käy tutustumassa kohteeseen, selvittää luontoarvot ja antaa ohjeita jatkotoimiksi. Hoito suunnitellaan aina yhteistyössä maanomistajan kanssa. Jos kohde täyttää Helmi-ohjelman kriteerit, myönnetään tuki käytännön hoitotoimille, joita kohde tarvitsee, oli kyse sitten kedon tai ruovikon niitosta, raivauksesta tai aitauksen rakentamisesta. Maanomistaja voi itse toteuttaa kunnostuksen tai laajemmissa hankkeissa ELY-keskus kilpailuttaa hoitotoimet. 

Joskus ELY-keskus on itse yhteydessä suoraan arvokkaiden kohteiden maanomistajiin, kuten Utsjoen Boaresbáikin kentän kohdalla. Boaresbáikin kenttä on perimätiedon mukaan Utsjoen kirkonkylän vanhin asuinpaikka. Kunnostuksen jälkeen kentälle on ilmaantunut lukuisia perhoslajeja ja pienruohoniittyä, joka on erittäin uhanalaista koko Suomessa. 

ELY-keskus myöntää Helmi-tuen joko tavarana kuten aitaustarvikkeina tai palveluna kuten raivaus-, laidun- tai niittopalveluina. Tuki on kertaluontoinen ja myönnetään peruskunnostukseen. Kunnostuksen jälkeen on tarkoitus, että kohteen ylläpitoon haetaan tukea maatalousluonnon ja maiseman hoitosopimuksesta eli viisivuotisesta ympäristösopimuksesta.
- Tämä tuki on tarkoitettu aktiiviviljelijöille ja yhdistyksille. Joissain tapauksissa on kuitenkin perusteltua, että kohteen ylläpitoa jatketaan Helmi-rahoituksella, jos arvokas niitty on pienialainen tai tiettömän taipaleen takana, kuten täällä Ylä-Lapissa saattaa olla, Kokko selittää. 

Kokko kannustaa kaikkia arvokkaiden perinnebiotooppien tulevaisuudesta kiinnostuneita tarttumaan Helmi-ohjelman mahdollisuuksiin. Jokainen hoidettu niitty, kunnostettu lapinkenttä ja laiduntava lammas kertovat siitä, että luonnon monimuotoisuus on meille tärkeää, ja sen ylläpitämiseen Helmi-ohjelma tarjoaa hyvät välineet!

teksti & kuvat ellei toisin mainita: Johanna Asiala