Myös vesihuollossa on syytä sopeutua ilmastonmuutokseen
Vesihuolto on huoltovarmuuden kannalta kriittinen toimiala, jonka toimintavarmuus on turvattava kaikissa olosuhteissa. Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät rankkasateet, myrskyt, ukkoset ja pitkät kuivuusjaksot haastavat Suomen vesihuollon luotettavuutta tulevaisuudessa.
Suomen ympäristökeskuksen tuoreen raportin mukaan lisääntyvät sään ääri-ilmiöt aiheuttavat riskin vesihuollolle. Myrskyt ja ukkoset voivat aiheuttaa sähkökatkoja, jotka vaikeuttavat veden käsittelyä, jakelua ja jätevesien pumppausta. Rankkasateet, tulvat ja helteet heikentävät veden laatua ja kuivuusjaksot uhkaavat pohjaveden riittävyyttä.
Suomen ympäristökeskuksen erikoissuunnittelija Jari Rintalan mukaan tällaisia ääriolosuhteista johtuneita vesihuollon häiriöitä on meillä koettu jo useita.
— Esimerkiksi vuosien 2002–2003 ja 2018 kuivuudet laskivat pohjavesipintoja jopa usealla metrillä erityisesti Lounais- ja Keski-Suomessa.
— Se johti paikoin myös veden riittävyysongelmiin.
Kuivuusjaksot ja rankkasateet merkittävin riski
Suomen pohja- ja pintavesivarat ovat kokonaisuudessaan runsaat ja pääosin hyvälaatuiset. Vesihuollosta 65 prosenttia perustuu pohja- tai tekopohjaveteen ja 35 prosenttia pintaveteen. Pohjavesivarat kuitenkin vaihtelevat alueittain ja ovat rannikkoalueilla jo lähes kokonaan käytössä. Pitkät kuivuusjaksot ja toisaalta tulvat voivat uhata veden riittävyyttä ja laatua.
Pintavettä käyttävät Suomessa pääosin suuret kaupungit. Niille uhkana on hellejaksot, jolloin veden laatu heikkenee ja vedenkäsittely vaikeutuu. Erikoissuunnittelija Johanna Herttuainen Suomen ympäristökeskuksesta huomauttaa, että tähän ongelmaan on jo törmätty kesällä esimerkiksi Ruotsissa.
— Tukholmassa asukkaita kehotettiin säästämään vettä, koska vesilaitos ei pystynyt tuottamaan Mälaren-järven lämpimästä vedestä normaalia määrää käyttövettä.