Luonnonvarakeskus tekee tutkimusta Saaristomeren tilan edistämiseksi - Saaristomeren tilan parantamisen toimenpiteet perustuvat tutkimustietoon, osa 1/5

Luonnonvarakeskuksessa tehdään Saaristomerta koskevaa tilastoseurantaa ja tutkimusta niin maalla kuin merelläkin yhteistyössä muiden tutkimus- ja viranomaistoimijoiden sekä sidosryhmien kanssa. Saaristomeren ekologiseen tilaan vaikuttavat paitsi ihmisen toiminnan ja luonnon toimintojen sen valuma-alueelle aiheuttamat paineet, myös laajemmat Itämeren tilan muutokset ja merialueen sisäinen kuormitus.
Luonnonvarakeskuksessa (Luke) on tehty pitkäjänteistä tutkimusta Saaristomeren ja Itämeren tilasta. Mittauksin, kokein ja niihin perustuvien mallien avulla on esimerkiksi arvioitu peltojen ja metsien ravinnehuuhtouman määrää ja riskialueita sekä kuormitusta hillitsevien toimenpiteiden vaikutuksia nyt ja tulevaisuudessa.
Esimerkiksi tarkasteltiin Suomen ympäristökeskuksen johtamana Saaristomeren kuormituksen hallintakeinoja maa-, metsä-, ja kalataloudessa hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi (VN TEAS KATOT-hanke). Muutosten aikajänteet ovat pitkiä. Yhteishankkeen mukaan Saaristomeren tilaa voidaan parantaa mittavien toimien avulla, mutta hyvää tilaa ei saavuteta tulevan 30 vuoden aikana muun muassa ilmastonmuutoksen vuoksi.
Luke tekeekin pitkäjänteistä tutkimusta ja antaa niihin perustuvia politiikkasuosituksia päätöksentekijöille monien ohjauskeinojen tueksi. Erilaisia tulevaisuuksia arvioimalla saadaan tietoa markkinoiden ja ihmisten kulutuksen kehityskulkujen vaikutuksista Saaristomeren tilaan. Luke kehittää myös ravinnekuormitusta vähentäviä teknologioita, kuten kierrätyslannoitevalmisteiden tuotanto ja biokaasun talteenotto sekä kierrättävämmät vesiviljelyn ratkaisut. Luke myös seuraa ravinteiden kierrätyksen edistymistä ja tuottaa monipuolisesti tietoa kierrätystoimien tueksi. Saaristomeri on ravinnetaseiden parantamisen pilottialue (GREENHOOD-hanke), jossa kehitetään niin ohjauskeinoja kuin käytännön ratkaisuja ravinnekuormituksen alentamiseen. Myös maanparannusaineiden käyttöä kehitetään ravinteiden pidättämiseksi (AIN3-hanke).
Luke tuottaa vuosittain tilastotietoa Itämeren kalakantojen tilasta ja kalastuksesta esimerkiksi koekalastuksien, seurantojen ja kalastajien haastattelujen ja kyselyiden avulla. Kalaston seurantaan omia kalahavaintoja muistiinpanemalla voi osallistua myös kuka tahansa Luken ylläpitämän Omakala-sovelluksen avulla. Luke tekee myös saaristolintuseurantaa.
Lukessa on tutkittu pitkään Itämeren tilan parantamisen taloutta, kustannuksia ja hyötyjä. Saaristomeri tuottaa merkittäviä luonnon virkistyskäyttöön perustuvia hyötyjä tavalliselle kansalaiselle. Tutkimusten mukaan Itämerellä, ja Saaristomerellä sen osana, on arvoa myös niille, jotka eivät sitä aktiivisesti käytä virkistäytymiseen. Luke onkin aktiivisesti osallistunut monikansallisiin tutkimuksiin ja myös Helsingin komission (HELCOM) yhteenvetoihin ja politiikkasuositusten tekoon Itämeren tilan parantamiseksi Itämeren suojelun toimintaohjelman (BSAP) tukena.
Luke toimii aktiivisesti Saaristomereen liittyvässä tutkimuksessa laajasti yksin ja yhdessä yhteistyökumppaniensa kanssa. Saaristomeren tilan parantaminen vaatii pitkäjänteistä ja laaja-alaista ymmärrystä paitsi vesiluonnon tilasta ja kehityksestä, myös maalla tehtävien toimien vaikuttavuudesta ja niiden taloudellisista realiteeteista – luonnolle ja ihmisille koituvista hyödyistä ja haitoista.
Teksti ja kuva:
Janne Artell, tutkimuspäällikkö ja erikoistutkija,
[email protected]
Luonnonvarakeskus, ympäristö- ja luonnonvaratalous
Lisätietoja
Saaristomeren tilan parantamisen toimenpiteet perustuvat tutkimustietoon
Keräsimme joukon tutkijoita ja asiantuntijoita kertomaan rooliensa näkökulmista, mitä tutkimuksessa ja tiedon kehittämisessä tehdään tai toisaalta tarvitaan tällä hetkellä Saaristomeren tilan parantamiseksi. Tässä vieraskynäsarjassa esittäytyvät Turun Ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto, Åbo Akademi, Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus, jotka kaikki työskentelevät Saaristomeren hyväksi esimerkiksi uuden teknologian, monipuolisen seurannan, viljelyratkaisujen kehittämisen ja tutkimusviestinnän avulla. Julkaisemme sarjan aiheet noin viikon välein. Olethan yhteydessä tutkimuslaitoksiin tai ELY-keskukseen, jos tarvitset lisätietoja.
Lisätiedot:
Eveliina Kiiski, ympäristöasiantuntija,
0295 022 139, [email protected]
Varsinais-Suomen ELY-keskus, vesiyksikkö