Lintulaskennat antavat arvokasta tietoa lintulajien esiintyvyydestä Lapissa

Lapissa jatketaan vuonna 2020 aloitettuja lintulaskentoja. Laskennoilla arvioidaan lajien esiintyvyyttä ja poikastuotantoa. Tulosten perusteella arvioidaan, millaista kunnostusta lintuvesillä tarvitaan.

Lapin ELY-keskus on hankkinut lintulaskentoja ympäri maakuntaa vuodesta 2020 lähtien Helmi-lintuvesihankkeessa. Viime vuonna laskentoja tehtiin Pellon Paama-, Pello- ja Säynäjäjärvillä, Torniossa Pajukari-Uksei-Alkukarinlahdessa sekä Ylitornion Kainuunkylän saarilla.
- Laskennat tuottavat tärkeää tietoa lintujen kannankehityksestä Lapissa. Niiden avulla voimme arvioida eri lajien esiintyvyyttä, parimääriä ja poikastuotantoa. Laskennat auttavat arvioimaan, millaisia kunnostustoimia lintuvesillä tarvitaan ja mitkä muutoskohteet ovat tärkeimpiä, kertoo Lapin ELY-keskuksen biologi ja lintuvesikoordinaattori Heidi Kosunen.  
- Myös jatkoseuranta on tärkeä osa laskentoja, sillä näin saamme selville, miten esimerkiksi toteutetut kunnostustoimet ovat tehonneet. 

Lintulaskennat ovat alkaneet tänä keväänä viikolla 21 ja jatkuvat aina heinäkuulle asti. Touko-kesäkuun laskennat ovat laji- ja parimäärälaskentoja, poikuelaskennat tehdään kesä-heinäkuussa. Tänä vuonna lintu- ja poikaslaskentoja tehdään seuraavilla alueilla: 

  • Kuolajärvi-Siikajärvi-Julmajärvi Natura-alue (Kittilä)
  • Ahvenjärven-Lehdonjärven Natura-alue (Ylitornio) 
  • Suuripään Natura-alueeseen kuuluva Jouttijärvi (Tervola) 

Pitkän aikavälin laskentatilastot osoittavat useiden lintulajien kannankehityksen olevan Lapissa negatiivinen. 
- Sorsakantojen laskeva trendi näkyy erityisen selvästi Ylitornion Meltosjärvillä (kuva 1), kertoo Lapin ELY-keskuksen ylitarkastaja Antti Pöllänen.  

- Telkän parimäärä vaikuttaa säilyneen vakaana, mikä voi olla seurausta takavuosien yksittäisten lintuharrastajien ja metsästysseurojen pönttöjen ripustamisinnosta.

Kuva 1. Kuuden yleisen sorsalinnun kannankehitys Ylitornion Meltosjärvillä 1985–2021.  
Kannat pienenevät elinympäristöjen vähentyessä.

Pöllänen peräänkuuluttaa telkän-, uivelon- ja isokoskelonpönttöjen rakentamista ja ripustamista jatkossakin: 

- Tutkimukset ovat osoittaneet lintulajien tarkkailevan toistensa pesintää. Jos viimeisenä lajina telkkäkin häviää järvestä, muut sorsalajit voivat päätellä sen olevan sopimaton pesintään myös niille.

Telkkäpoikue vedessä kaislikon edessä.
Telkkäpoikue Muoniojärvellä. Kuva: Ismo Kreivi.

Yksi syy vesi- ja kahlaajalintujen kantojen heikkenemiseen Lapissa on niiden elinympäristöjen vähentyminen. Elinympäristöjen vähentymisen syynä on valuma-alueilta kertyvä ravinnekuormitus, mikä aiheuttaa rantojen umpeenkasvua. Umpeenkasvamisella tarkoitetaan pitkän heinikon ja puuston lisääntymistä sekä rantojen pensoittumista, minkä seurauksena rantojen avoin tila vähenee. 
- Linnut eivät löydä umpeenkasvaneilta rannoilta tarpeeksi avointa pesimisympäristöä. Pitkän kasvillisuuden seassa pienpedot ja varislinnut pääsevät ryöstämään pesiä, jolloin pesintä ei välttämättä onnistu ollenkaan, kertoo Kosunen. 
 

Rantojen umpeenkasvamisen taustalla on myös maatalouden väheneminen Lapissa. Ennen rantojen kosteita niittyjä hyödynnettiin laiduntamiseen ja heinänniittoon, mutta nykyään heinät niitetään pelloilta, eikä laiduntajia ole enää entiseen tapaan ranta-alueilla. Tästä kärsivät lintujen lisäksi alueiden perinnebiotooppilajit, joilta katoaa niille sopivia elinympäristöjä umpeenkasvun myötä. 

Lintuvesien kunnostusta tehdään Helmi-rahoituksella 

Lapin ELY-keskus jatkaa lintuvesien kunnostamista Helmi-elinympäristöohjelman rahoituksella. Kunnostuksella pyritään parantamaan taantuneiden lintuvesien tilaa ja luomaan sopivia pesimäympäristöjä vesilinnuille ja kahlaajille. Aiemmista kunnostuksista on saatu hyviä tuloksia: esimerkiksi Tornion Alkukarinlahti kunnostettiin talvella 2001–2002, minkä seurauksena yleinen sorsalintujen taantuminen saatiin hetkellisesti pysähtymään (kuva 2).  

Kuva 2. Viiden yleisen sorsalinnun kannankehitys Tornion Alkukarinlahdella 1975–2023.

Yksi esimerkki kunnostuksista ovat pesimälautat, jotka tarjoavat pesimäpaikkoja lokeille ja vesilinnuille. Ne toimivat myös lintujen levähdysalueina. Pesimälautat sijoitetaan vesille niin, että niillä ei ole suoraa yhteyttä maalle. Lapissa pesimälauttoja on asennettu Ivalojokisuistoon Inariin, Kivijärvi-Pikku Kivijärvi-Lompolojärvi-alueelle Kittilään sekä Pellojärvelle ja Säynäjäjärvelle Pellossa. 

Lapissa ei ole vielä saatavilla varmennettua tietoa pesimälauttojen pesimätuloksista. Pesimälauttojen asennuksen lisäksi Helmi-rahoituksella on sijoitettu maastoon pönttöjä nykyään harvalukuiselle uivelolle, hoitokalastettu Pellon Paamajärvellä sekä tehty raivausta, niittoa ja tekosaaria Alkukarinlahdella Torniossa.  

Elinympäristön avoimena pysyminen vaatii jatkuvaa ylläpitoa

Lintuvesien kunnostamisessa ja kunnostettujen elinympäristöjen ylläpidossa avainasemassa ovat maanomistajat.
- Yhteistyö maanomistajien kanssa on tärkeää, sillä heidän avullaan järvi- ja ranta-alueita voidaan hoitaa pitkäjänteisesti. Ympäristön pysyminen sopivan avoimena vaatii jatkuvaa ylläpitoa, huomauttaa Kosunen.  

Lapin ELY-keskus haluaa innostaa maanomistajia mukaan kääntämään lintujen kannankehityksen suunnan takaisin positiiviseksi Lapissa. Alueella kaivattaisiin lisää erityisesti vapaaehtoisuuteen perustuvia kunnostustoimia. 
- Linnunpönttöjen teko ja maastoon sijoittaminen uiveloita ja telkkiä varten on esimerkki matalan kynnyksen kunnostustoimista, mainitsee Kosunen. 

Pikkulokki vedessä, vedestä pilkistää korsia.
Pikkulokki Kainuunkylän saarilla Ylitorniolla. Kuva: Ismo Kreivi.


 

Lisätietoja

Biologi Heidi Kosunen, +358 50 573 4328, [email protected]