Lapissa etsitään ennallistettavia soita ja lähteitä yksityismailta

Luonnontilaisten soiden pinta-ala Suomessa on vähentynyt noin puoleen viimeisten 50–70 vuoden aikana. Soiden ojitusten tavoitteena on ollut esimerkiksi puuntuotannon parantaminen.  Suomessa on kuitenkin paljon metsäojitettuja soita, missä ojitukset eivät ole onnistuneet toivotulla tavalla, eikä kasvuhyötyjä ole saavutettu. Soiden luonto on ojitusten vuoksi kärsinyt ja vedet samentuneet.

Soiden ennallistamisella halutaan palauttaa suot ennen ojituksia vallinneeseen tilaan tai mahdollisimman lähelle sitä.
-  Ennallistamistoimenpiteisiin kuuluu yleensä puuston poistoa ja ojien tukkimista tai patoamista. Tällöin ennen ojien kautta suolta pois virrannut vesi saadaan ohjattua takaisin suolle ja suo alkaa palautua, kertoo Lapin ELY-keskuksen biologi Anni Harjuntausta.

Lapin ELY-keskus on tänä vuonna aloittanut soiden ja lähteiden ennallistamisen suunnittelun yksityismailla osana Helmi-elinympäristöohjelmaa.  Toiminnan ensisijaisena tavoitteena on palauttaa suon vesitalous ja turvata luonto- ja lajistoarvoja. 

Ei pikavoittoja, vaan pitkän aikavälin vaikutuksia

Ennallistamisessa ei kannata Harjuntaustan mukaan tavoitella pikavoittoja, vaan kyseessä on pikemminkin maraton kuin sprintti.
- Ennallistamisen jälkeen kestää monta vuotta ennen kuin muokattu elinympäristö palautuu luonnontilaisen kaltaiseksi. Vaateliaan suolajiston palautuminen ennallistetulle suolle voi olla hyvinkin hidasta.

Ennallistamisella on positiivista vaikutusta ympäröiviin vesistöihin, sillä ojien tukkimisen jälkeen vesi ei juokse enää rännissä suolta pois, vaan leviää suolle. Vesi suodattuu matkatessaan suon läpi, jolloin ravinteet ja kiintoainekset pidättäytyvät suohon. Ennallistaminen vähentää vesistöihin päätyvää kuormitusta ja parantaa suota ympäröivien vesistöjen tilaa. Maanomistajia kiinnostavatkin erityisesti soiden positiiviset vesistövaikutukset: ennallistamalla valuma-alueen soita voidaan parantaa esimerkiksi mökkirantojen vedenlaatua.
- Lisäksi ennallistetut suot tasaavat tulvimista, sillä luonnontilaiset suot toimivat kuin pesusieni: ne varastoivat vettä ja luovuttavat sitä hitaasti eteenpäin, lisää Harjuntausta.

Pitkällekin matkalle tulee startata joskus.  Lapin ELY-keskus etsii nyt mahdollisia suo- ja lähdekohteita yksityismailta.
- Arvioimme kohteita ensin muun muassa vanhojen ilmakuvien, virtausmallien ja lajistotiedon perusteella, minkä jälkeen teemme maastokäynnin alueelle. Jos kohde vaikuttaa lupaavalta ennallistamiskohteelta, otamme maastokäynnin jälkeen yhteyttä maanomistajaan, kuvaa Harjuntausta ennallistamisprosessin kulkua ja toteaa ELY-keskuksen tekevän tiivistä yhteistyötä maanomistajien kanssa: 
- Käymme keskustelua ennallistamisvaihtoehdoista sekä voimme tehdä yhteisiä maastokäyntejä. Kun vihreä valo ennallistamistoimille on heiltä saatu, voidaan toimenpiteiden suunnittelu aloittaa. Ennallistamistoimista tehdään kirjallinen sopimus.

Harjuntausta kehottaa maanomistajia olemaan myös itse yhteydessä ELY-keskukseen, mikäli soiden ennallistaminen kiinnostaa. Kartoitukset eivät sido maanomistajia mihinkään, eikä ennallistamistoimiin ryhdytä ilman suostumusta. Ennallistamisesta ei tule myöskään kuluja maanomistajalle. Maanomistajan niin toivoessa voidaan ennallistetusta kohteesta perustaa korvausta vastaan yksityinen luonnonsuojelualue tai se voidaan ostaa valtiolle suojelutarkoituksia varten.  

Luonnon lisäksi myös ilmasto hyötyy

Soiden ennallistamisella on positiivisia ilmastovaikutuksia, toteaa Lapin ELY-keskuksen ilmastoasiantuntija Juuso Puurula. 
- Ennallistamalla soita saadaan myös ilmastohyötyjä. Ensinnäkin veden pinnan nostaminen vähentää ojitetun suoalueen hiilidioksidi- ja typpipäästöjä ja toiseksi turvetta alkaa kertyä luontaisesti suolle, mihin hiili varastoituu pitkäikäisesti.

Ennallistamisen vaikutukset riippuvat myös suotyypistä: rehevillä soilla kuten letoilla positiiviset vaikutukset näkyvät nopeammin kuin karuilla soilla kuten keidassoilla. 
- Ojitetut suot lisäävät hiilidioksidipäästöjä, kun veden pinta laskee ja turve alkaa hajota hapellisessa tilassa. Ennallistaminen pysäyttää turpeen hajoamisen, selittää Harjuntausta. 
- Lapissa tavoitteemme on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä myös maankäytössä, joten soiden ennallistaminen on tärkeä toimenpide tavoitteeseen pääsyssä, Puurula lisää. 

Lapissa laaditaan parhaillaan maakunnallista ilmasto- ja energiastrategiaa, joka sisältää sekä ilmastopäästöjen vähentämisen että ilmastonmuutokseen sopeutumisen. Myös maankäyttö eli hiilinielut ja -varastot ovat osa maakunnallista strategiaa. Strategiatyö on osa Euroopan Unionin osarahoittamaa Lapin ilmasto- ja energiastrategiahanketta.