Kaupallinen kalastus kiinnostaa Kemijärvellä: ”Vieläkin mahtuu lisää!” (Lappi)
– Meillä oli hyvin ikääntynyt porukka täällä ja lähettiin miettimään, miten voitaisiin saada uusia kalastajia, kun meillä on täällä vesistö, joka oli täysin alikalastettu, Jarmo Palojärvi kertaa. – Kun mentiin järvelle niin tiedettiin, että kaikki oli jo myyty, kysyntä oli niin kovaa.
Nyt ammattikalastaja Jarmo Palojärvi myhäilee tyytyväisenä. Kemijärvelle on saatu viisi uutta kalastajaa muutaman vuoden sisällä. Miten tämä oli mahdollista?
Kalastajia tarvittiin kipeästi lisää
Kemijärvi on alikalastettu vesistö. Palojärvi kertoo tutkimuksesta, jonka mukaan järvestä voitaisiin pyytää 200 000 kiloa kalaa ilman että kalakannat kärsisivät. Ammattikalastajat pyytävät järvestä 30 000–40 000 kiloa. Järvessä on siis runsaasti hyödyntämätöntä potentiaalia ja kysyntää kalalle riittää.
Kemijärven kehityksen kanssa lähdettiin suunnittelemaan ja hakemaan rahoitusta ELY-keskukselta Kaupallisia kalastajia Kemijärvelle -hankkeeseen ja rahoitus saatiin.
– Me tehtiin ja jaettiin hankkeessa videoita eri alustoille, käytiin oppilaitoksissa kertomassa mahdollisuuksista ja oltiin tosi aktiivisia, Palojärvi muistelee. – Meillähän on edulliset asunnot täällä ja niitä löytyy. Ja kalaa on järvessä mitä pyytää.
Juttu jatkuu videoupotuksen jälkeen - jos video ei näy, voit katsoa sen myös tästä (youtube.com)
Kaupallisesta kalastuksesta kiinnostuneet otettiin järvelle mukaan ja neuvottiin pyyntipaikat – ja myös vaaranpaikat, kun kyseessä on säännöstelty vesialue.
– Hankkeen myötä saatiin ensin kaksi-kolme uutta kalastajaa. Ja vieläkin tulee soittoja, Palojärvi sanoo silmät tuikkien. – Nyt meitä on viisi ns. 1-luokan kaupallista kalastajaa.
Remontoidussa kalahallissa saalis jalostuu erilaisiksi kalatuotteiksi
Kala menee pääsääntöisesti ravintoloihin, suurtalouskeittiöihin ja yksityisille. Viime keväällä tuli pieni notkahdus järvikalan myynnissä johtuen norjan kassilohen edullisesta hinnasta. Matkailukauden alkaessa myynnin odotetaan vilkastuvan.
– Me pyritään jalostamaan kala helpoksi ravintoloille ja sovitaan pakkauskoot ennakkoon niin hävikki pienenee, Palojärvi kertoo. – Kuha lähtee fileenä yleensä. Hauesta tehdään filettä, (suikaletta) frittiin ja kalakuutioita. Myös ahventa fileerataan jonkun verran ravintoloille. Lisäksi tehdään kalamassaa, eli kalajauhelihaa.
Tärkeä asiakas on myös kotikaupunki. Kemijärven kaupunki hankkii kunnan ruokapalveluihin tarvittavista elintarvikkeista 30 prosenttia paikallisesti. Kaupunki ostaa paikallista poroa, kalaa, lammasta ja perunoita. Seitin oston kaupunki on voinut lopettaa kokonaan. Paikallinen ei ole halvin, mutta hyöty jää kaupunkiin ja raha paikkakunnalle kiertämään.
– Onhan se ekologisesti (kestävää), lähiruokaa ja huoltovarmuuskysymys. Pitää kaupungille nostaa hattua, Palojärvi kiittelee.
Kalahallista löytyy hienot puitteet ja koneet kalan käsittelyyn ja jatkojalostukseen. Kalahalli on remontoitu ja varustettu ELY-keskuksen myöntämällä tuella muutamia vuosia sitten.
Hankerahoitus antaa potkua kehittämiseen
Viime vuosina kaupallinen kalastus on Kemijärvellä ottanut isoja askeleita eteenpäin.
– On toteutettu viisi eri hanketta, että ollaan päästy tälle tasolle. Jos olisi pelkästään yksityisellä rahoituksella rakennettu, niin ei oltaisi tässä vaiheessa, Palojärvi toteaa. – Lapin ELY-keskus ja kalaleader olleet tosi iso apu meille tässä. Ja tietysti kaupunki ja Kemijärven kehitys, jotka ovat yhteistyökumppaneina hallinnoineet hankkeita.
Viimeisimpänä liikkeelle on lähtenyt kemijärveläisen kalan brändäyshanke. Hankkeessa luodaan Kemijärven kalalle oma, yhteinen tuotemerkki, jota kaupalliset kalastajat voivat hyödyntää tuotteiden myynnissä ja markkinoinnissa.
– Tulevaisuus näyttää nyt hyvältä, ollaan saatu näitä nuorempia kalastajia tänne ja toivotaan tietysti, että niitä tulisi vielä lisää. Tilaa meillä on ja puitteet sellaiset, että näillä pärjätään vielä pitkään.
Teksti: Tanja Ylitalo
Kuva: Johanna Asiala
Video: Kaupallisia kalastajia Kemijärvelle -hanke