Huoltovarmuus on yhteistyötä – viranomaisista viljelijöihin ja kyläyhteisöihin (Pirkanmaa)
Huoltovarmuus tarkoittaa yhteiskunnan kykyä selviytyä häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa niin, että välttämättömät toiminnot, kuten ruoan- ja energiantuotanto ja jakelu, jatkuvat. Tavoitteena on varautua etukäteen, jotta yhteiskunnan toimintaedellytykset, elinkeinoelämän toiminta ja kansalaisten arki voivat jatkua mahdollisimman vähin haitoin.
Suomi on tunnettu huoltovarmuusjärjestelmästään ja laajasta varautumisen mallista. Viranomaisilla on lakiin perustuva velvollisuus varautua tehtäviensä hyvään hoitamiseen myös poikkeusoloissa, jolloin heillä on erityisvaltuuksia yhteiskunnan perustoimintojen turvaamiseksi.
Huoltovarmuuden varmistamisessa keskeisiä toimijoita ovat viranomaisten lisäksi elinkeinoelämä, kolmannen sektorin toimijat ja kansalaiset, joista jokaisella on oma roolinsa kokonaisturvallisuuden kannalta. Pirkanmaalla varautuminen häiriöihin ja kriiseihin toteutetaan laajassa yhteistyössä eri toimijoiden kesken.
Maaseutu turvaa ruoantuotantoa
Maaseutu on ruokajärjestelmämme alkulähde, jossa tuotetaan ruokaa ja raaka-aineita ihmisille ja eläimille. Luonnonvarat sijoittuvat pääosin maaseutualueille, josta etenkin metsäbiotalouden raaka-aineet saadaan.
Suomalaista maataloutta tuetaan viljelijätukien avulla. Tukia maksetaan viljelijöille ruoan tuottamisesta, ja niillä mahdollistetaan elintarvikkeiden kohtuulliset kuluttajahinnat. Ruoantuotannon jatkuvuutta turvataan tukemalla maatilojen sukupolvenvaihdoksia ja maatalouden investointeja.
Maaseutuhallinto vastaa tukijärjestelmän toiminnasta ja elintarviketurvallisuudesta. Lisäksi se huolehtii alkutuotannon varautumisesta, mikä tarkoittaa viljelijöiden varaamista ja kouluttamista ruoantuotantoon poikkeusoloissa. Pirkanmaalla varautumistyötä tehdään tiiviissä yhteistyössä ELY-keskuksen, kuntien yhteistoiminta-alueiden, muiden viranomaisten ja sidosryhmien kesken.
Elinvoimainen maaseutu lisää turvallisuutta
Elinvoimainen maaseutu tarkoittaa vahvan alkutuotannon lisäksi monipuolista yritystoimintaa ja aktiivisia yhteisöjä. Kriisinkestävät maaseudun yritykset varmistavat tuotteiden ja palveluiden saatavuuden sekä työpaikkojen jatkuvuuden. Yhteisöt vahvistavat alueen kehittämistä, asukkaiden omaehtoista toimintaa ja muutoskyvykkyyttä esimerkiksi hanketoiminnan kautta.
Pirkanmaalla maaseudun kehittämistä tehdään ELY-keskuksen, Leader-ryhmien ja sidosryhmien yhteistyönä. EU:n maaseuturahoituksen hanke- ja yritystukien avulla vahvistetaan elinkeinoja ja elinvoimaisuutta maaseutualueilla. Toimivat verkkoyhteydet ovat arjen perusta, ja niitä parannetaan laajakaistahankkeilla. Kehittämishankkeita on kohdentunut esimerkiksi kylätaloihin ja -turvallisuuteen, maatilojen muutoskestävyyteen ja vapaapalokuntatoimintaan.
Maaseudun ja koko yhteiskunnan huoltovarmuus syntyy ennakoinnista, suunnittelusta ja yhteistyöstä. Yhteiskunnan toimivuuden ja turvallisen arjen varmistamiseksi jokaisella on oma roolinsa: viranomaisilla, yrityksillä, yhteisöillä ja kansalaisilla.
Heli Hantula
Maaseutuyksikön päällikkö
Pirkanmaan ELY-keskus
Lisätietoja
EU:n maaseutu- ja maatalousrahoituksen toimintaan Pirkanmaalla voit tutustua osoitteessa: maaseutu.fi/pirkanmaa