Alueelliset yrityspalvelut verkostotilaisuudessa ennätysmäärä osallistujia (Uusimaa)
Helsingin Pasilassa 4.11.2025 järjestettyyn tapahtumaan oli ilmoittautunut yli 90 osallistujaa, aiemmissa vastaavissa määrä on ollut reilut 60. Verkostotilaisuuteen kerääntyneet alueelliset ja seudulliset toimijat saivat tietoa mm. pk-yritysten vientinäkymistä ja elinvoimakeskusten Kasvupalvelut -hankkeesta. Tilaisuuden järjesti Uudenmaan ELY-keskus.
Tilaisuuden avasi Uudenmaan ELY-keskuksen ylijohtaja Petri Knaapinen, (kuvassa) joka toivotti tervetulleeksi sekä Uudenmaan yrittäjät että yritysten ystävät. Uusimaa on se alue, jossa tarvitaan sekä verkostoja että yhteistyötä, sillä täällä on paljon toimijoita. Uudenmaan aluehallinto haluaa olla tässä tukena, Knaapinen vakuutti.
Kasvu käynnistymässä vähitellen
Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki (kuvassa) kertoi Suomen kokonaisviennin kasvavan tasaisesti, mutta hitaasti. Suomen viennin BKT-suhde on vakaa, siinä on ollut pandemian jälkeen lievää nousua. Kansantalouden tilasta kertoo kuitenkin jotain se, että olemme verrokkimaita Tanskaa ja Ruotsia jäljessä.
Suomalaisilla yrityksillä on alhainen riskinottohalu, eikä siihen voi nimetä yhtä yksittäistä syytä, Kotamäki tiesi kertoa. Suomalaiset yritykset ovat 2000-luvulla investoineet vuosittain 3,5 prosenttiyksikköä vähemmän kuin ruotsalaiset ja 1,5 prosenttiyksikköä vähemmän kuin tanskalaiset.
Korkean vienti-intensiteetin pk-yritysten osuus on kasvanut viimeisen puolentoista vuoden aikana.
- Tätä voi pitää hyvänä asiana. Mutta jos katsoo tilannetta 10 vuotta sitten, ollaan miltei samoissa luvuissa.
Finnveran vienninrahoitus on kasvussa, mutta Kotamäen mukaan vain pieni osa yrityksistä hyödyntää viennin rahoitusratkaisuja. Yritykset eivät tunne niitä, eivät tiedä, milloin niitä kannattaa käyttää.
Elinvoimakeskuksilta odotetaan vahvaa otetta
Ryhmäpäällikkö Reino Koho Uudenmaan ELY-keskuksesta kuvaili Uudenmaan alueen yrityspalvelukenttää sirpaleiseksi ja totesi, että siitä pitäisi siksi hahmotella kokonaiskuva.
- Olen käynyt monen teistä luona, Koho totesi salissa istuneille, ja käymme teidän luonanne myös jatkossa, hän lupasi, haluamme tehdä elinvoimakeskuksesta teille tutun kumppanin.
Tätä tehdään yhdessä, kiteytti tulevaa Jan Blomberg (kuvassa) Pohjois-Savon ELY-keskuksesta esitellessään elinvoimakeskusten Kasvupalvelut -hanketta. Työ- ja elinkeinoministeriön viime keväänä käynnistämän hankkeen tavoitteita ovat sekä elinvoimakeskusten yrityspalveluiden että alueellisen verkostoyhteistyön kehittäminen.
Kuntaliitossa huoli väestön ikärakenteesta
Kuntaliittoa edustanut elinvoimajohtaja Mikko Härkönen korosti työikäisen väestönosan kasvaneen vuoden 2015 jälkeen vain maahanmuuton osalta. Maahanmuuton taso heijastuu näin ollen suoraan työvoiman tarjontaan.
Härkönen korosti sekä Kasvupalvelut -hankkeen että elinvoimakeskusten asemaa.
- Kunnat ja alueet tarvitsevat kumppanikseen elinvoimaiset elinvoimakeskukset.
Elinvoimaisella hän tarkoitti riittäviä toimintamahdollisuuksia kehittää aluetta ja yritysten kasvua. Härkönen toivoi myös, että kunnat olisivat vahvemmin mukana Team Finland -yhteistyössä.
Myös Sekenin toimitusjohtaja Jaakko Helenius kehaisi EVK Kasvupalvelut hanketta: erinomaista, että lähdetään viemään asioita eteenpäin yhteistuumin. Koska palveluntuottajia on paljon, myös koordinoinnin tarve on suuri.
- Pitäisin EVK:n koordinointiroolia luonnollisena asiana.
Suomen Elinkeinot ja Kehitysyhtiöt Sekenin jäsenorganisaatiot työskentelevät vuosittain 40 000 yrityksen kanssa. Yrityspalvelutoimijoiden on tärkeä tuntea toisensa, siitä on hyötyä yritysten palvelupolkujen rakentamiselle. Asiakkaan ei tarvitse tietää, saati huomata eri palveluntuottajien rajoja, Helenius kiteytti.
Teksti ja kuvat: Memmi Ojantola