Åbo Akademin ympäristö- ja meribiologian laitoksen tutkijat tuottavat arvokasta tietoa Saaristomeren tilan edistämiseksi, osa 3/5
Saaristomeren tilan parantamisen toimenpiteet perustuvat tutkimustietoon. Keräsimme joukon tutkijoita ja asiantuntijoita kertomaan rooliensa näkökulmista, mitä tutkimuksessa ja tiedon kehittämisessä tehdään tai toisaalta tarvitaan tällä hetkellä Saaristomeren tilan parantamiseksi. Sarjan tässä osassa esittäytyy Åbo Akademi.
Åbo Akademin tutkijat katsovat pintaa syvemmälle. Tutkijat edistävät muun muassa Saaristomeren rehevöitymistä vähentäviä vesiensuojeluratkaisuja, vedenalaisten lajien ja elinympäristöjen selviytymistä, ja niihin liittyvää ennallistamistyötä. Näistä rakentuu ratkaisuja Itämeren valoisammalle tulvaisuudelle.
Suojaisissa merenlahdissa ja laguuneissa viihtyvä punanäkinparta tarjoaa arvokkaita elinympäristöjä lukuisille eliöille pienimmistä pohjaeläimistä kaloihin ja vesilintuihin. Suojaisat näkinpartaisniityt on vaarantunut luontotyyppi. Kuva ylhäällä: Petra Arola, Åbo Akademi, ÅlandSeaMap, 2019.
Tutkijat Åbo Akademin ympäristö- ja meribiologian laitoksella tuottavat arvokasta tietoa Saaristomeren tilan edistämiseksi. Laitos tarjoaa myös kattavan ympäristö- ja meribiologian koulutusohjelman. Tutkittu tieto on paras tapa ymmärtää ja varautua tuleviin ympäristönmuutoksiin ja auttaa arvokkaita elinympäristöjä selviytymään niistä. Samalla vahvistetaan myös ihmisten sopeutumista ilmastonmuutoksen haasteisiin.
Åbo Akademin tutkijat etsivät keinoja Saaristomeren rehevöitymisen pysäyttämiseen. Tutkimustemme perusteella tiedämme nyt enemmän esimerkiksi siitä, kuinka paljon pohjaan päätyneitä ravinteita kiertää edelleen vedessä ylläpitämässä korkeaa levätuotantoa, aiheuttamassa sinileväkukintoja pilaten kalastus- ja uimavesiämme, himmentäen iloamme kesäisestä merestä ja vaikkapa alentaen mökkitonttien arvoa. Olemme mukana kehittämässä Saaristomeren ravinnekuormitusmallia, jonka avulla voidaan määrittää esimerkiksi, miten ja minne on parasta kohdentaa vesiensuojelutoimia, tai miten tulisi säädellä, parantaa ja sijoittaa ravinnekuormitusta aiheuttavaa elinkeinotoimintaa valuma-alueella. Yhteistyönä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa selvitetään, miten rihmamaiset levät kuten ahdinparta sitovat ravinteita saariston eri osissa.
Viime kesänä (2025) Åbo Akademin meribiologit tutkivat yhdessä Turun yliopiston maantieteilijöiden kanssa Suomen Akatemian Digital Waters -lippulaivahankkeessa, miten suurten lauttojen aallokkovaikutukset vaikuttavat rakkolevävyöhykkeeseen ja vesipatsaan prosesseihin. Akvaariokokeet ja meren pohjasta otetut näytteet BIODIVERSEA LIFE-IP-hankkeessa kertovat, millaisissa olosuhteissa Saaristomeren luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä vesikasvi punanäkinparta viihtyy. Selvitämme myös näkinpartaisten ja muiden vesikasvien geneettistä vaihtelua. Geneettinen tieto lajien lisääntymisestä, samoin kuin niiden vaatimuksista elinolosuhteille, auttaa meitä löytämään parhaat keinot tärkeiden lajien suojelemiseksi ja ennallistamiseksi. Ennallistamalla heikentyneitä elinympäristöjä ja lajeja ainutlaatuisen meremme kestokyky ympäristömuutosten kourissa kasvaa. Uusissa hienoissa tutkimusaltaissamme saamme tietoa myös siitä, miten lämpöaallot ja meriveden lämpeneminen ilmastonmuutoksen vaikutuksesta tulevat haastamaan Saaristomeren eliöstön kestokykyä.
Tutkijat sukeltavat pinnan alle kuvaamaan ja kartoittamaan vedenalaista maailmaa. Näin löydetään arvokkaat merialueet, joiden suojelulla on suurin merkitys elinympäristöjen säilymiselle ja Saaristomeren kyvylle palautua ja kestää muutoksia. Teemme tiivistä yhteistyötä myös kansallisen vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma VELMUn kanssa. Åbo Akademin merentutkimusta tehdään kätevästi sekä Husön biologisella asemalla Ahvenanmaalla, että Korpoströmin kenttätukikohdasta käsin. Molemmat ovat osa Suomen merentutkimuksen infrastruktuuri FINMARIa (www.finmari-infrastructure.fi).
Monissa tutkimuksissa ja lukuisissa eri hankkeissa saatava konkreettinen ja kokonaisvaltainen näkemys merenpohjan tilasta sekä siinä pitkällä aikavälillä tapahtuneista muutoksista luo välttämättömän perustan tiedottamiselle hallinnolle ja päätöksentekijöille.
Saaristomeren ongelmia ratkotaan yhteisvoimin eri tieteenalojen kesken. Vuonna 2024 aloittanut kestävän meritieteen keskus (SOS) on Åbo Akademin huippuyksikkö, joka tarjoaa poikkitieteellistä tietoa merten biologiseen monimuotoisuuteen liittyvistä kysymyksistä ja roolista yhteiskunnan kestävyysmurroksessa. Tämän kehyksenä toimi vuonna 2017 yhdessä Turun yliopiston kanssa luotu strateginen profilointialue Meri ja merenkulku.
Teksti: Åbo Akademin tutkijat
Yhteystiedot: Irma Puttonen, [email protected]
Lisätietoja
Vieraskynäsarja: Saaristomeren tilan parantamisen toimenpiteet perustuvat tutkimustietoon
Tämä artikkeli on osa vieraskynäsarjaa, jossa esittäytyvät Turun Ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto, Åbo Akademi, Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus, jotka kaikki työskentelevät Saaristomeren hyväksi esimerkiksi uuden teknologian, monipuolisen seurannan, viljelyratkaisujen kehittämisen ja tutkimusviestinnän avulla. Julkaisemme sarjan aiheet noin viikon välein. Olethan yhteydessä tutkimuslaitoksiin tai ELY-keskukseen, jos tarvitset lisätietoja.
Kaikki sarjaan kuuluvat artikkelit löydät täältä.
Lisätiedot:
Eveliina Kiiski, ympäristöasiantuntija,
0295 022 139, [email protected]
Varsinais-Suomen ELY-keskus, vesiyksikkö