Navigointivalikko
Uutiset 2014

Uutiset 2014

Uutiset

Vt13 Lappeenranta-Nuijamaa -tiehankkeen ympäristövaikutuksia pohdittiin työpajassa (Kaakkois-Suomen ELY-keskus)

Kaakkois-Suomen ELY -keskus tutkii valtatien 13 parantamisen vaihtoehtoja Lappeenrannan ja Nuijamaan välillä. Suunnittelua tehdään tiiviissä yhteistyössä Lappeenrannan kaupungin kaavaprosessien kanssa. Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) on edennyt varsinaiseen vaikutusten arviointivaiheeseen. Asukkaille ja muille kiinnostuneille järjestettiin 7.5.2014 työpaja, jossa oli mahdollista osallistua vaikutusten arviointiin.

Hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) käynnistyi syksyllä 2013. YVA-menettelyn tarkoituksena on tutkia tien parantamisvaihtoehtojen ympäristövaikutuksia sekä edistää kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumista suunnitteluun. YVA-menettelyn yhteysviranomaisena toimii Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue.

YVA-menettelyn ensimmäisenä vaiheena laadittiin ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA-ohjelma), joka oli nähtävillä 12.12.2013 - 7.2.2014. Yhteysviranomainen antoi siitä lausuntonsa 6.3.2014. Lausunnossa esitettiin joitakin täydennyksiä otettavaksi huomioon arviointityössä. Yhteysviranomainen toteaa lausunnossaan, että YVA-ohjelma esitettyine lisäyksineen antaa hyvät lähtökohdat hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnille.

YVA-menettely on edennyt varsinaiseen vaikutusten arviointivaiheeseen, jonka tulokset kootaan elokuussa 2014 valmistuvaan YVA-selostukseen. Yhteysviranomainen asettaa YVA-selostuksen julkisesti nähtäville 2 kuukauden ajaksi elo‒syyskuussa 2014. Nähtävilläolon aikana kaikki halukkaat voivat esittää selostuksesta mielipiteitä yhteysviranomaiselle erillisen kuulutuksen ohjeistuksen mukaisesti. Yhteysviranomainen kokoaa saadun palautteen ja antaa oman lausuntonsa.

YVA-menettelyn päätyttyä hankkeesta vastaava Kaakkois-Suomen  ELY-keskus tekee päätöksen vaihtoehdosta, jonka pohjalta ryhdytään laatimaan maantielain mukaista yleissuunnitelmaa. Tavoitteena on, että yleissuunnitelma valmistuu viimeistään keväällä 2015.

Tutkittavat vaihtoehdot

Ympäristövaikutusten arvioinnissa tutkitaan kaksi vaihtoehtoa, joita verrataan parannettuun nykytilanteeseen eli vaihtoehtoon 0:
·  Vaihtoehto 1, jossa valtatie 13 parannetaan korkeatasoiseksi ja laatutasoltaan yhtenäiseksi valtatieksi. Kaikki liittymät ovat eritasoliittymiä. Vaihtoehdossa 1 valtatie 13 on keskikaiteellinen ja 4-kaistainen koko osuudella.
·    Vaihtoehto 2 (0++), jossa nykyiselle valtatielle tehdään järeähköjä toimenpiteitä, mutta tie-osuudesta ei muodostu yhtenäistä korkeatasoista valtatietä. Alustavasti osuus valtatieltä 6 Soskuaan toteutetaan 4-kaistaisena ja eritasoliittymin varustettuna valtatienä. Soskuasta Nuijamaalle toteutetaan 3-kaistainen ohituskaistatie ja liittymät ovat joko eritasoliittymiä tai korkealuokkaisia tasoliittymiä. Valtatie on varustettu keskikaiteella koko osuudella lukuun ottamatta tasoliittymien kohtia.
·    Molemmissa vaihtoehdoissa ohjataan hidas maatalousliikenne sekä kävely- ja pyöräilytarpeet yleisenä maantienä ja kaava-alueilla katuna kehitettävälle rinnakkaistieosuudelle, johon muut hankealueen yksityistieyhteystarpeet liittyvät.

Työpaja on yhdessä pohtimista ja tekemistä

7.5.2014 Saimaan Kanavan liikunta- ja monitoimihallilla järjestetyssä työpajassa pohdittiin yhdessä keskustellen tutkittavien suunnitelmien vaikutuksia, jotka kohdistuvat erityisesti ympäristöön ja ihmisten elinoloihin. Lisäksi ideoitiin mahdollisuuksia lieventää valtatien parantamisen aiheuttamia haittoja. Työpajan tuloksia käytetään jatkossa ympäristövaikutusten arviointityön pohjana.

Valmista YVA-selostusta esitellään tarkemmin yleisötilaisuudessa syyskuussa 2014. Vuoropuhelu ja tiedottaminen jatkuvat vielä  myös yleissuunnitelmavaiheessa.

Hankkeen projektivastaava Hannu Moilanen. Miten ilta meni eli kuinka aktiivisesti ihmiset ottivat kantaa?

- Ympäristövaikutusten työpaja käynnistettiin Kaakkois-Suomen  ELY-keskuksen projektivastaavan, hankkeen ympäristövaikutusarvioinnista ja jatkossa yleissuunnittelusta vastaavan Sito Oy:n edustajien, Lappeenrannan kaupungin kaavoittajan sekä maanmittauslaitoksen asiantuntijan tilannekatsauksilla, jonka jälkeen käynnistettiin varsinainen työpajatoiminta kolmessa eri ryhmässä Sito Oy:n YVA-vastaavan Veli-Markku Uskin johdolla. Keskustelu lähtikin yllättävän vilkkaasti käyntiin ja useammilta syntyikin nopeasti useitakin näkemyksiä yhteisen jatkokeskustelun pohjaksi. Vaikka näkemykset olivat välillä yksityiskohtaisissakin tietarveasioissa, saatiin myös ympäristövaikutuksiin kohdistuvaa palautetta ja arvokasta lähtötietoa kasattua kiitettävästi. Työryhmien tuottama aineisto puettiin tilaisuuden lopuksi yhdessä, tämä synnytti myös vilkasta kommenttien vaihtoa, joten tilaisuuskin venähti melkein tunnin verran odotettua pitemmäksi, osansa tähän oli varmaan myös tilaisuuden yhteyteen järjestetyllä kahvi- ja Viipurinrinkilä –tarjoilullakin.

Entä mikä aiheutti eniten keskustelua?

-  Eniten puhutti Lappeenrannan kaupungin toimesta laadittavat Mustolan alueen maankäyttösuunnitelmat ja niiden vaikutukset asuinympäristöön, valtatien varren meluhaitta-asiat sekä yksittäisten kiinteistöjen kulkuyhteyksien järjestämistarpeet sekä erityisesti kulkuyhteydet jatkossa valtatien molemmin puolin oleville pelto- ja metsäkiinteistöille. Myös itäliikenteen ajokulttuuriin ja valtatien liikenneturvallisuuspuutteisiin otettiin runsaasti kantaa. Vaikka rekkajonot ovat lähes kadonneet, ei niiden aiheuttamat haitat ole unohtuneet, rekkajonoja ei missään tapauksessa haluta takaisin. Myös levähdysalueiden tarve kyseenalaistettiin voimakkaasti aikaisemman roskaamishaitan vuoksi.

Rinnakkaistieverkkotarpeiden osalta katsottiin olevan hyvä lähtökohta myös ympäristöllisesti nykyisen, jo pääosin olemassa olevan yksityistieverkoston hyödyntäminen, tosin verkkoa tulisi petrata pahimpien pihapiirin läpi kulkevien yhteyksien osalta. Hankealueella olevien mahdollisten tilusvaihto- ja –järjestelytarpeiden osalta kaivattiin myös valtion rahallista vastaantuloa, pelkkä vapaaehtoinen, maanomistajien välinen vaihtokauppa tuntuu vaativan edelleen kypsyttelyä, suurin osa maatalouden harjoittajista kyllä pitää toimivien kulkuyhteystarpeiden järjestelyä pelkästään hyvänä asiana, mutta asian tasapuoliseen toteutumiseen ei välttämättä aivan heti uskota.




  

Karttaotteiden päällä olevien lappujen väri kertoo työryhmän jäsenten kirjaaman kannanoton laadun; vihreä lappu on positiivinen asia, keltainen neutraali näkemys tai muu tietoon haluttava seikka, punainen lappu negatiivinen, selkeästi haittaa tuova asia. Eniten negatiivista palautetta keräsi ylivoimaisesti eniten Mustolan alueen maankäyttösuunnitelmat ja niiden vaikutukset asuinympäristöön, nykyistä tiekäytävää mahdollisimman tarkkaan hyödyntävä valtatielinjaus ja sen toimivat rinnakkais- ja liityntäyhteydet koetaan sinänsä pääosin myönteisinä tai hyväksyttävinä jatkokehittämisen lähtökohtina. Kielteisenä koettavat asiat tai haittavaikutukset olivat pääsääntöisesti kiinteistö- tai asukaskohtaisia, osa kokee esim. maankäytön laajentumistarpeiden tappavan nykyisen maatalouselinkeinon tai liittymäyhteyksien rajallisuuden ja rajaliikenteen toimivuuden turvaamisen rajoittavan jatkossa liikaa tulevia liiketoimintasuunnitelmia.


Projektipäälikkö ins. Matti Romppanen (Sito Oy, Kuopio) käy läpi työryhmänsä
antia Nuijamaan puoleiselta hankeosalta.


Muinaisjäännöslöydös

Maastossa tapahtuneen ympäristövaikutusarviointityöhön liittyvän muinaisjäännösinventoinnin yhteydessä hankealueelta on tehty myös merkittävä muinaisjäännöslöydös (ohessa ote raportista):

Lappeenranta Metsäkansola Suuriniittu N 6761998 E 579697
 
"Rajakivi sijaitsee pienessä sekametsikössä pellon ja tilustien välissä, loivasti etelään laskevassa rinteessä. Yläosaansa kohden kapenevan siirtolohkareen laajuus on 3 x 2,5 m ja korkeus 1,9 m. Hakkaukset ovat kiven eteläsivulla, lähes pystysuoralla pinnalla. Kivessä on Uudenkaupungin rauhan rajanvetoon liittyvät hakkauksia: kuvakentän länsiosassa ruotsalaisen osapuolen kruunu ja F-kirjain, itäosassa venäläisten hakkaamat risti, rajankäynnin vuosiluku 1722 sekä raja-sanan lyhenteenä teksti.  Hakkaukset ovat tyypillisiä vuoden 1722 rajanvedon merkkejä. Kyseinen raja ulottuu kahdessa kohdassa nykyisen Etelä-Karjalan maakunnan alueelle: Parikkalan­Rautjärven kohdalla maakunnan pohjoisosassa sekä Lappeenrannan kaupungin kaakkoisosassa lähellä nykyistä rajaa. Nyt inventoitu kohde on ainoa tähän mennessä paikallistettu Uudenkaupungin rauhan rajamerkki sillä rajaosuudella, joka sijaitsee viimeksi mainitulla alueella."
 

Lisätietoja hankevaihtoehtojen yksityiskohdista ja hankkeen yhteyshenkilöt:

Hankkeen internet-sivut:

Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
projektivastaava Hannu Moilanen, puh. 0295 029 191, hannu.moilanen(at)ely-keskus.fi

Suunnittelukonsultti Sito Oy
Veli-Markku Uski (YVA-vastuuhenkilö), puh. 020 747 6641, veli-markku.uski(at)sito.fi
Matti Romppanen (yleissuunnittelu), puh. 020 747 6740, matti.romppanen(at)sito.fi


Alueellista tietoa