Avustus nuorten työllistymisen edistämiseen rekrytointituella

Avustuksen tarkoituksena on kattaa kustannuksia, jotka aiheutuvat työvoimaviranomaiselle työttömän nuoren työllistämiseen käytettävästä rekrytointituesta.

Rekrytointituen tavoitteena on tukea nuorten työllistymistä yksityisille markkinoille alentamalla määräaikaisesti rekrytoinnin kustannuksia. Tuen myöntämisestä vastaa työvoimaviranomainen, joka noudattaa avustusta edelleen välittäessään avustuksen ehtoja ja hakukriteerejä.

Työvoimaviranomainen edelleen välittää avustusta yrityksille ainoastaan 18–29-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden palkkakustannusten maksamiseen. Tuen täytyy kohdentua yrityksiin, jotka sitoutuvat kohderyhmään kuuluvan nuoren työllistämiseen vähintään kuudeksi kuukaudeksi. Rahoitusta ei voida käyttää järjestöjen, yhdistysten tai julkisen sektorin palkkakustannuksiin.

Avustuksella voidaan tukea alle 30-vuotiasta työtöntä henkilöä, joka on

  • ollut työttömänä vähintään kuusi kuukautta sopimuksen tekohetkeä välittömästi edeltäneiden seitsemän kuukauden aikana

  • suorittanut vain perusopetuksen oppimäärän ja on ollut työttömänä vähintään kolme kuukautta sopimuksen tekohetkellä.

Avustuksen hakijana voi olla työllisyysalueen vastuukunta, työvoimapalveluiden järjestämisestä vastaava koulutuskuntayhtymä tai työvoimapalvelujen järjestämisestä itsenäisesti vastaava kunta.

Avustuksen myöntää Uudenmaan elinvoimakeskus ja sen maksaa KEHA-keskus.

Toimi näin

Hae avustusta ja myönnetyn avustuksen maksatusta sähköisesti asiointipalvelussa. Hakuaika alkaa 23.12.2025.

Asiointipalvelussa hakemuksen voi jättää valtuutettu henkilö. Organisaation puolesta voivat asioida ilman erikseen annettua valtuutta henkilöt, joilla on asioiden hoitamiseen olemassa oleva valtuus tai rekisteritietoihin perustuva oikeus.

Avustuksessa käytettävä valtuusasia on nimeltään Työllisyyden, ympäristön, elinkeinotoiminnan ja liikenteen valtionavustusten hakeminen. Valtuusasia tarkennetaan tunnisteella REKRY.

Valtuutetut henkilöt hoitavat asioita organisaationsa puolesta Suomi.fi-tunnistuksen kautta. Palvelu tarkistaa henkilön asiointioikeuden kirjautumisen yhteydessä. Valtuuden lisäksi asiointipalvelun käyttö edellyttää yhteisöasiakkailta Y-tunnusta.

Näin haet avustusta Hae avustusta asiointipalvelussa. Kirjaudu asiointipalveluun henkilökohtaisella pankkitunnisteella, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla.

Täytä hakemus ja lisää siihen tarvittavat liitteet asiointipalvelun palveluvalikon kautta. Asiointipalvelun sisäiset ohjeet helpottavat hakemuksen täyttöä. Palvelusta saapuvat ilmoitukset kertovat tietoa asiointisi eri vaiheista. Sähköisesti asioimalla voit jättää hakemuksen, vastata hakemusta koskeviin täydennyspyyntöihin, täydentää hakemustasi ja vastaanottaa asiaasi koskevat päätökset.

Näin haet avustuksen maksatusta Hae avustuksen maksatusta päätöksen mukaisesti asiointipalvelussa. Maksatushakemuksen yhteydessä työvoimaviranomainen antaa selvityksen valtionavustuksen käytöstä.

Kirjaudu asiointipalveluun henkilökohtaisella pankkitunnisteella, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla. Täytä maksatushakemus huolellisesti Maksatukset-välilehdellä ja liitä siihen vaaditut liitteet.

Kenelle ja millä ehdoin

Työvoimaviranomaiselle voidaan myöntää avustusta, jos työvoimaviranomainen:
1. esittää hakemuksessaan suunnitelman kohderyhmän työllistämisen tukemisesta asetuksen edellytykset täyttävällä tavalla ottaen huomioon alueen muun palvelutarjonnan
2. esittää haettavaa avustuksen määrää perustuen arvioon alueensa työttömien nuorten ja yritysten tuen tarpeesta.

Avustuksen määrä perustuu 31.8.2025 työttömänä olleiden nuorten määrään ja arvioon työllistettävien nuorten määrästä työllisyysalueella. Elinvoimakeskus voi myöntää tarkoitukseen käytettävissä olevan määrärahan puitteissa avustusta alueen työttömien nuorten osuutta vastaavaa määrää enemmän, jos se arvioi hakemuksessa esitettyjen tietojen perusteella, että alueen työttömiä nuoria voitaisiin avustuksella työllistää tätä määrää enemmän.

Avustusta ei myönnetä kuitenkaan enempää kuin avustusta on haettu.

Avustuksen käyttämisen edellytykset Myönnettyä valtionavustusta saa käyttää työttömän nuoren työllistämiseksi edellyttäen, että
1. työvoimaviranomainen tekee työllistämistä koskevan sopimuksen tukea käyttävän yrityksen kanssa
2. työvoimaviranomainen sitoutuu maksamaan yritykselle 50 prosenttia nuoren työllistämisestä aiheutuneista palkkakustannuksista kuuden kuukauden ajalta, kuitenkin enintään 1 500 euroa kuukaudelta
3. yritys sitoutuu työllistämään työttömän nuoren vähintään kuuden kuukauden ajaksi
4. yritystä ja työsuhdetta koskevat edellytykset täyttyvät
5. yrityksen saama tuki työllistämiseen on vähämerkityksistä tukea ja noudattaa Euroopan unionin sääntelyä
6. työvoimaviranomainen vastaa tukea koskevien edellytysten täyttymisestä sekä tietojen säilyttämisestä ja toimittamisesta unionin tason keskusrekisteriin.

Hyväksyttävät kustannukset

Avustusta voidaan myöntää kustannuksista, jotka aiheutuvat työvoimaviranomaiselle 1.1.2026 ja 30.6.2027 välisenä aikana yrityksessä toteutuneesta työllistämisestä, josta työvoimaviranomainen on sopinut yrityksen kanssa.

Tukikelpoisina kustannuksina pidetään 50 prosenttia työllistävän yrityksen toteutuneista palkkakustannuksista kuuden kuukauden ajalta. Palkkakustannuksiksi luetaan työntekijälle työajan tai urakan suorittamisen perusteella maksettava ennakonpidätyksen alainen palkka. Avustuksen määrä on kuitenkin enintään 1 500 euroa kuukaudessa yhtä työllistettävää henkilöä kohden.

Laskennallinen avustuksen määrä 9.12.2025

Työllisyyysalue Työtön vähintään 6 kuukautta Vain perusasteen oppimäärä ja työtön 3–6 kuukautta Kohderyhmä yhteensä     Kohderyhmän osuus (%)     Avustuksen laskennallinen määrä (euroa)
Koko maa 31 000 3 295 34 295 100,0 % 30 000 000
7002 Espoo-Kauniainen 1 538 143 1 681 4,9 % 1 470 000
7003 Etelä-Häme 244 50 294 0,9 % 257 000
7004 Etelä-Karjala 554 62 616 1,8 % 539 000
7005 Etelä-Kymenlaakso 467 54 521 1,5 % 460 000
7006 Etelä-Satakunta 197 22 219 0,6 % 192 000
7007 Eteläinen Keski-Suomi 204 29 233 0,7 % 204 000
7008 Raasepori 106 13 119 0,3 % 104 000
7009 Helsinki 4 441 442 4 883 14,2 % 4 271 000
7010 Jyväskylä-Muurame 1 593 143 1 736 5,1 % 1 519 000
7011 Kainuu-Koillismaa 247 23 270 0,8 % 236 000
7012 Kerava-Sipoo 292 41 333 1,0 % 291 000
7013 Keski-Pohjanmaa 243 34 277 0,8 % 242 000
7014 Keski-Savo 221 34 255 0,7 % 223 000
7015 Keski-Uusimaa 1 294 145 1 439 4,2 % 1 259 000
7016 Kirkkonummi-Vihti-Siuntio 355 34 389 1,1 % 340 000
7017 Kouvola 366 39 405 1,2 % 354 000
7018 Kuopio 1 298 105 1 403 4,1 % 1 227 000
7019 Kuntayhtymä Kymppi 173 23 196 0,6 % 171 000
7020 Lahti 964 132 1 096 3,2 % 959 000
7021 Lohja-Karkkila 273 29 302 0,9 % 264 000
7022 Läntinen Pirkanmaa 107 18 125 0,4 % 109 000
7023 Meri-Lappi 221 36 257 0,7 % 225 000
7024 Mikkelin seutu 330 37 367 1,1 % 321 000
7025 Oulun seutu 2 404 187 2 591 7,6 % 2 267 000
7026 Pietarsaaren seutu 142 16 158 0,5 % 138 000
7027 Pohjanmaa 375 40 415 1,2 % 363 000
7028 Pohjoinen Keski-Suomi 339 40 379 1,1 % 332 000
7029 Pohjois- ja Itä-Lappi 40 9 49 0,1 % 43 000
7040 Pohjois-Karjala 1 058 110 1 168 3,4 % 1 022 000
7041 Porvoo 419 35 454 1,3 % 397 000
7042 Päijät-Häme 247 63 310 0,9 % 271 000
7043 Raahe 244 19 263 0,8 % 230 000
7044 Rovaseutu 269 39 308 0,9 % 269 000
7045 Salo 222 25 247 0,7 % 216 000
7046 Satakunta 666 98 764 2,2 % 668 000
7047 Savonlinna 133 17 150 0,4 % 131 000
7048 Seinäjoki-Isokyrö-Ilmajoki 348 47 395 1,2 % 346 000
7049 Suupohjan työllisyysalue 153 25 178 0,5 % 156 000
7050 Tampereen seutu 3 046 301 3 347 9,8 % 2 928 000
7051 Tunturi-Lappi-Pello 23 6 29 0,1 % 25 000
7052 Turku 2 463 239 2 702 7,9 % 2 364 000
7053 TyöHäme 450 67 517 1,5 % 452 000
7054 Vantaa 1 888 190 2 078 6,1 % 1 818 000
7055 Ylivieska-Kalajoki-Nivala 150 16 166 0,5 % 145 000
7056 Ylä-Savo 193 18 211 0,6 % 185 000