Toimintaympäristön analysointiin ja nykytilanteen arviointiin käytettiin teemahaastattelumenetelmää. Nykytilanteen ymmärtämiseksi haastateltiin haastateltiin vesihuoltoalan asiantuntijoita, toimijoita ja viranomaisia. Lisäksi hyödynnettiin olemassa olevia aineistoja. Strategiaryhmässä, sidosryhmätilaisuuksissa ja ohjaustyhmässä tunnistettiin toimintaympäristön muutostekijät ja niiden vaikutusten suuruutta arvioitiin nelikenttätaulukon avulla haastattelujen tulosten ja muiden tausta-aineistojen pohjalta. Useiden eri muutostekijöiden tunnistettiin olevan kytköksissä toisiinsa ja vaikutusten ajankohdan arvioitiin olevan useamman muutostekijän kohdalla pidemmälle ulottuva kuin pistemäinen. Työskentelyn tuloksena muodostui käsitys pohjoisen Suomen vesihuollon tärkeimmistä vahvuuksista ja merkittävimmistä heikkouksista.

Toimintaympäristön muutostekijöitä

Laitosten ja kuntien talouden heikkeneminen ja saneerausvelka

Vesihuollon omaisuudenhallinnassa on puutteita. Vesihuoltoverkostot muodostavat n. 80 % koko vesihuoltolaitosten omaisuuden arvosta. Haasteena on jo olemassa oleva saneerauksen velkataakka, joka kasvaa erityisesti vesihuoltoverkostojen osalta. Saneeraustarpeiden korjaamiseen ei varauduta riittävästi etukäteen eikä vesihuoltomaksuja haluta nostaa.

Monien vesihuoltolaitosten asiakasmäärät ovat liian pieniä tarvittavien investointien kustannustehokkaaseen toteutukseen.

Vastuullisuus

Vastuullisuusteema ja kestävän kehityksen merkitys tunnistetaan entistä paremmin myös vesihuollossa. Ympäristövastuun näkökulmasta keskeistä kiertotalous ja hiilineutraalisuus.

Digitalisaatio ja teknologian kehitys

Digitalisaation myötä monet toimintatavat uudistuvat ja tiedon ja prosessien hallinta tehostuu. Vesihuoltolaitosten digitalisaation eteneminen on kuitenkin voimakkaasti riippuvainen laitosten resursseista ja osaamisesta.

Digitalisaatiolla on merkittävä rooli positiivisten ympäristövaikutusten ja vastuullisuustavoitteiden saavuttamisessa. Samaan aikaan kilpailu vähistä digi-osaajista kiristyy. 

Riskinä on, että digitalisaatio lisää kyberturvallisuusuhkia, joihin tulee varautua.

Lainsäädännön muutokset

Lainsäädännön tarkoituksena on lähtökohtaisesti parantaa laitosten toimintaedellytyksiä ja vesihuoltopalveluiden laatua. Lainsäädäntö kuitenkin muuttuu jatkuvasti. Lainsäädäntöuudistusten myötä velvoitteet lisääntyvät ja luovat paineita vesihuoltotoimijoille toiminnan luonteesta tai mittakaavasta riippumatta.

Lainsäädännön kiristyessä voi tapahtua luontaista rakenneuudistusta esimerkiksi laitosyhdistymisten muodossa, mikä voi näkyä esim. toimintavarmuuden paranemisena kasvavien resurssien kautta.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Ilmastonmuutos haastaa vesihuoltoa ja siihen pitää varautua ja sopeutua. Esimerkiksi sään ääri-ilmiöt aiheuttavat toimintahäiriöitä. Pitkäkestoinen kuivuus voi heikentää raakaveden saatavuutta ja laatua. Myös lisääntyvät tulvat ja sateet voivat aiheuttaa raakaveden laadun heikentymistä sekä häiriöitä jätevesien käsittelyyn.

Turvallisuustilanteen heikkeneminen ja huoltovarmuus

Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikuttanut heikentävästi yleiseen turvallisuuteen. Tästä syystä toimintavarmuutta on parannettu vesihuollossa. 

Vesihuollon toimintavarmuuden uhkana ovat mm. tietoliikennehäiriöt ja kyberhyökkäykset, sähkökatkot sekä kemikaalien ja varaosien saatavuushäiriöt.

Laitosten välinen yhteistyö

Vesilaitosten välinen yhteistyö ei ole lisääntynyt riittävästi viimeisten vuosien aikana. Haasteena on toimintaedellytysten varmistaminen etenkin pienillä laitoksilla.

Väestön keskittyminen

Harvaan asuttujen alueiden vesihuollon ylläpito vaikeutuu ja muuttuu jopa kannattamattomaksi. Vähäinen veden kulutus ja virtaus haja-asutusalueen verkostossa voi vaikuttaa myös veden laatuun heikentävästi.

Pienemmille paikkakunnille on vaikeampaa löytää osaavaa ja sitoutunutta vesihuollon henkilökuntaa.

Kaupunkikeskusten kasvu aiheuttaa omat vesihuoltotekniset haasteet, mutta voi myös parantaa vesihuoltolaitosten toimintaedellytyksiä kasvavien tulojen myötä. Kaupunkirakenteen tiivistyminen tuo kustannustehokkuutta investointeihin.

Vision ja strategian määrittämiseksi esitimme itsellemme kysymyksen: Millaisen vesihuollon haluamme tulevaisuudessa? Kehittämisteemoiksi nousivat:

•    Tarvitsemme riittävästi resursoidut vesihuoltolaitokset.
•    Vesihuollon arvostuksen nostaminen
•    Osaamisen vahvistaminen ja oppilaitosyhteistyö keskeistä jatkossa.
•    Toimijoiden välisen yhteistyön tiivistäminen, eri yhteistyömuotojen löytäminen.
•    Rahoitusinstrumenttien kehittäminen ja hyödyntäminen.

Kehittämisteemojen pohjalta ryhdyttiin rakentamaan kunnianhimoista visiota ja valitsemaan strategisia tavoitteita työskentelyllemme. Kirkkaasti paras – uudistuvaa pohjoista vesihuoltoa osaamisella ja yhteistyöllä onkin tavoitteellinen ja innostava, pohjoisen alueen näkyväksi tekevä osaamiseen ja yhteistyön voimaan pohjaava visio, jonka saavuttamiseksi on tehty strategiset tavoitteet.

Strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi on tehty koko pohjoista Suomea koskeva toimenpidesuunnitelma. Lisäksi jokaiselle maakunnalle laaditaan oma toimenpidesuunnitelma, jossa alueen ominaisuudet ja omat tarpeet pääsevät näkyviin.

Pohjoisen Suomen vesihuoltostrategian toimenpidesuunnitelma 2023–2027

• Toimivat vesihuoltopalvelut asiakkaille
• Yhdessä tekemällä vastuullisesti
• Osaaminen
• Kestävä talous