Aurinkoinen ja tyyni sää hellivät lomailijoita ja sinileviä (Kaakkois-Suomi)
Sekä kuusensuopursuruoste- että sinilevähavaintoja on tällä viikolla tullut jo runsaammin. Lappeenrannan Hytissä Hyvikkäällä, samoin Imatran Immalanjärvellä on kellunut levälauttoja, myös Pien-Saimaalla on ollut sekä sinilevää että suopursuruostetta. Kymenlaakson puolella Iitin Märkjärveltä on ilmoitettu runsaampia levähavaintoja.
Kuvassa suopursuruostettan Kyynelmysjärvellä, kuvaaja Lassi Ukkola.
Suomenlahdella rannikontuntumassa on levää jo runsaammin, mutta ulompana levää oli vähemmän. Jos säät jatkuvat lämpiminä on odotettavissa sinilevien runsastumista myös itäisillä merialueilla.
Kuusensuopursuruosteesta kymmenen ilmoitusta
Kouvolan alueelta on tullut useita ilmoituksia todennäköisesti kuusen suopursuruosteesta, esimerkiksi Vuohijärveltä, Iso-Ruhmakselta, Musta-Ruhmakselta ja Vuolenkoskelta. Etelä-Karjalasta Savitaipaleen Kyynelmyksellä ja Suomenniemen Herajärvellä on ilmoitusten perusteella todennäköisesti suopursuruostelauttoja.
Alkukesän sateisuus ja meneillään oleva lämmin jakso ovat edesauttaneet itiöiden kypsymistä. Voimakkaat sateet ja ukkospuuskat voivat kuljettaa itiöitä laajoiltakin alueilta. Itiöistä muodostuneet lautat voivat olla hyvinkin suuria, sillä ne ovat vettä kevyempiä ja kelluvat vedenpinnalla. Veteen joutuessaan itiöiden ympärille muodostuu ohut hyytelömäinen vaippa, johon tarttuu helposti myös muita veden pinnalla olevia roskia, levää, vesikasvinkappaleita jne. Lämpimässä pintavedessä tämä orgaaninen massa saattaa alkaa myös haista epämiellyttävälle. Ilmiö ei ole vaarallinen, haitta on lähinnä esteettinen. Itiölautat hajoavat usein muutaman päivän kuluessa
Todennäköisin ilmiön aiheuttaja on kuusen suopursuruoste (Chrysomyxa ledi), mutta asiaa ei ole saatu varmistettua vielä mikroskooppinäytteestä. Laji on ruostesienistä runsaimpia ja sitä esiintyy eniten Itä- ja Kaakkois-Suomessa sekä pohjoisessa, missä suopursun esiintyminen on yleistä. Sieni siirtyy itiöiden avulla kuusesta suopursuun, jossa se talvehtii rihmastona muodostaen seuraavana keväänä itiöpesäkkeitä. Itiöpesäkkeistä muodostuvat kantaitiöt levittävät sienen takaisin kuuseen. Näkyvimmin ruostesienen voi havaita kuusen nuorimman neulasvuosikerran kellastumisena heinä-elokuussa, jolloin myös helmi-itiöpesäkkeet muodostuvat ja alkavat vapauttaa itiöpölyä.
Pintavedet ovat jo lämpimiä
Kaakkois-Suomen järvien pintalämpötilat ovat ylittäneet sisävesillä jo 20 asteen rajan, Saimaalta Imatran kohdalta ja Simpelejärveltä on veden lämpötilaksi mitattu jopa 24 astetta. Merialueilla on viileämpää.
Heinäkuun alun suuret sateet ovat nostaneet Kymijoen vesistön pienempien luonnontilaisten järvien vedenkorkeuksia erityisesti vesistön länsiosassa. Suuremmissa järvissä kesälle tyypillinen vedenkorkeuden lasku on tasaantunut. Tällä hetkellä järvien vedenkorkeudet ovat kääntyneet tai kääntymässä hiljalleen laskuun poutaisemman sään myötä.
Saimaan vedenpinta nousi heinäkuun alun sateiden myötä nopeasti noin 5 cm, jonka jälkeen vedenkorkeus on kääntynyt hiljalleen laskuun. Nyt vedenkorkeus on vajaat 30 cm ajankohdan mediaanitason yläpuolella. Ennusteen mukaan Saimaan vedenkorkeus laskee elokuun loppuun mennessä todennäköisesti 5-20 cm. Laskusta huolimatta Saimaan vedenkorkeus pysynee aina syyskuun loppupuolelle saakka keskimääräistä korkeammalla.
Levätilannetta voi seurata Järviwiki-sivustolla
Levähavaintoja on mahdollista tarkastella Järviwiki/Meriwiki-verkkopalvelussa. Kaakkois-Suomen alueelta tehdyt levähavainnot voi ilmoittaa Kaakkois-Suomen levälinjalle, puh. 040 767 5388 tai sähköpostitse osoitteeseen: levaseuranta.kaakkois-suomi(at)ely-keskus.fi. Levänäytteen lähettämisestä on sovittava erikseen.