Tiedotteet 2015

Valtakunnallinen leväseuranta alkoi Hämeessä (Hämeen ELY-keskus)

Valtakunnallinen leväseuranta alkoi 2.6 ja päättyy syyskuun lopussa. Viikoittaiset levähavainnot tehdään ja tallennetaan Järviwiki –verkkopalveluun tiistaisin tai keskiviikkoisin. Seurannan kolmella ensimmäisellä viikolla yhdelläkään Hämeen seurantapaikalla ei havaittu sinilevää veden pinnalla.

Havaintopaikoissa muutoksia

Hattulan Lehijärvi ja Hämeenlinnassa sijaitseva Hauhonselkä eivät tänä vuonna ole leväseurannassa mukana. Lopen Loppijärvellä leväseuranta aloitettiin ensi kertaa. Seurantapaikka on järven pohjoispäässä yleisellä uimarannalla. Yhteensä Hämeessä on 17 seurantapaikkaa. Niistä useimmat ovat yleisiä uimarantoja. Lista havaintopaikoista ja viikoittainen levätilanne kullakin paikalla ovat nähtävillä Järviwikissä.

Levähavainnoitsijoina toimivat lähinnä kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset. He käyvät viikoittain samoilla havaintopaikoilla ja arvioivat silmämääräisesti levien runsauden. Jos levää on runsaasti tai erittäin runsaasti, otetaan havaintopaikalta näyte.

Suomen ympäristökeskus laatii viikolta 23 alkaen viikkokatsauksen ja kartan koko valtakunnan levätilanteesta. Valtakunnalliset leväkatsaukset julkaistaan torstaisin kello 13:een mennessä ympäristöhallinnon verkkosivuilla. Hämeen ELY-keskuksen alueen havainnointipaikkojen levätilannetta voi seurata viikoittain päivitettävältä levätilannekartalta. Lisäksi Hämeen Ely-keskus tiedottaa tarpeen ja harkintansa mukaan oman alueensa levähavainnoista. Katsaukset löytyvät Hämeen ELY-keskuksen verkkosivuilta (linkki alla).

Sinilevät alkukesällä pinnan alla

Sinileviä on järvivesissä keväästä asti, vaikka niitä ei silloin, eikä vielä alkukesällä näy veden pinnalla. Sinilevät kykenevät kaasurakkuloiden avulla pysyttelemään alkukesällä kasvamisen kannalta optimaalisella syvyydellä. Silloin järven pinnalla on sinilevien kasvun kannalta liian voimakas valaistus. Sen vuoksi ne ovat syvemmällä, joten niitä ei havaita ihmisen silmin. Kun sinilevä vanhenee, se menettää kykynsä pysytellä syvemmällä.  Sinilevien vanheneminen ajoittuu usein loppukesään, koska ne kasvavat hitaasti moniin muihin leviin verrattuna.

Vanhenevaa sinilevää voi kohota pinnalle tyynellä säällä heinä - elokuussa, joskus jo kesäkuun lopussa. Kun aiemmin syvemmällä vedessä hajallaan kasvanut sinilevä kerääntyy pintaan, sen saattaa havaita paljain silmin.  Tästä johtuu, että sinilevät näyttävät usein loppukesän tyyninä hellepäivinä runsastuvan.  Tuulisella säällä tuuli sekoittaa levän sekaisin vesimassaan. Silloin levää ei nouse pintaan, eikä sitä huomata. Tuuli voi kerätä pinnalle nousutta levää laajoilta vesialueilta tuulen alapuolisille rannoille. Näin levää voi kertyä yhteen paikaan runsaasti, mutta aiemmin sama leväbiomassa on kasvanut hajallaan järvessä pinnan alla. Tämän vuoksi levää ei yleensä huomata alkukesällä.

Puiden siitepölyä voi olla vedessä

Alkukesällä järvien pinnalla voi olla koivun ja havupuiden siitepölyä. Siitepöly saattaa muodostaa rantavesiin vaaleankeltaisia lauttoja, kun se kulkeutuu aallokon mukana rantaan. Sen häviäminen rantavedestä saattaa kestää useita päiviä. Havupuiden siitepöly aiheuttaa vain harvoin allergiaoireita. Uiminen runsaan siitepölyn seassa ei silti ole suositeltavaa. Siitepölyn hajotessa voi syntyä lyhytaikaisia hajuhaittoja.

Lisätietoja

Hydrobiologi Petri Horppila, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 182

Tiedotus

Kirsi Elomaa, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 037

Järviwiki

Levätilanne