Tiedotearkisto

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on hankkinut Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta Iijoella tehdyt kalatietutkimukset, joilla selvitettiin lohien nousuvaelluksen aikaista liikkumista ja sijoittumista vesivoimalaitosten alakanavissa. Tutkimuslaitos on esittänyt töiden tuloksiin perustuvat suositukset kalateiden sijoittamisesta Iijoella.

Radiolähettimellä varustettujen lohien liikkumista ja elinympäristön valintaa nousuvaellusaikana seurattiin vuonna 2011 Maalismaan voimalaitoksen alakanavassa. Vuonna 2012 vastaavat tutkimustyöt tehtiin Kierikin ja Pahkakosken voimalaitosten alakanavissa sekä Raasakan voimalan lähialueella ja alapuolisella jokiosuudella.

Radiolähettimellä varustetut aikuiset (5-15 kg) lohet (74 kpl) Iijoella vuosina
2011-2012:

Voimalaitoksia lähimpänä olevalle alapuoliselle jokiosuudelle eli alakanavaan kiinteästi sijoitettujen vastaanottimien avulla selvitettiin lohien liikkumista ja sijoittumista alakanavien alueella vuorokauden eri aikoina. Lisätietoa liikkumisesta saatiin veneellä tehdyillä käsipaikannuksilla.

Lohet nousivat päivän aikana useita kertoja voimalaitosten läheisyyteen ja kävivät välillä alempana alakanavassa ja sen alapäässäkin levähtämässä. Illalla, virtaamien heikentyessä, lohien nousu voimalaitosten lähialueelle väheni. Osa lohista poistui ajoittain koko alakanava-alueelta useaksi tunniksi tai jopa päiviksi ennen seuraavaa nousua voimalaitokselle. Käsipaikannuksissa saatiin vain vähän havaintoja välittömästi voimalan alapuolelta, pintaan tulevien turbiinipyörteiden ja voimalaitosrakenteiden väliseltä alueelta. Lohet pysähtyivät useimmiten turbiineista purkautuvien vesimassojen pyörteisiin ja paikannukset voimalaitosten luona keskittyivät näiden pyörteiden reuna-alueelle. Lohet nousivat ylävirtaan tai laskeutuivat alavirtaan yleensä alakanavan rantojen läheisyydessä.

Raasakan voimalaitoksen alapuolella radiolähetinlohia seurattiin aktiivisesti käsikäyttöisillä kalojen paikannuslaitteilla vuorokauden ajan niiden vapauttamisesta. Tämän aktiiviseurantajakson jälkeen lohia paikannettiin viikoittain. Lohista tehdyt havainnot painottuivat voimalaitoksen alakanavaan ja voimalaitoksen alapuoliseen Iijokeen. Ne eivät vaikuttaneet aktiivisesti pyrkivän Iijoen vanhaan uomaan Uiskarinkosken kautta.

Nousulohien käyttäytyminen voimalaitosten alakanavissa ja kalatiehen hakeutumiseen vaikuttavat tekijät - kirjallisuuskatsaus meillä ja maailmalla tehtyihin kalatietutkimuksiin

Kirjallisuuskatsaukseen on koottu maailmalta keskeinen tietämys niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat tärkeimmän vaelluskalalajimme, lohen, nousuvaelluksen onnistumiseen kalateissä. Erityisesti keskityttiin siihen, miten lohet hakeutuvat vesivoimalaitosten alakanavista kalateihin ja kuinka tätä hakeutumiskäyttäytymistä voitaisiin tehostaa kalateiden hyvällä etukäteissuunnittelulla.

Tunnetusti lohi pyrkii nousuvaelluksellaan yleensä kohti voimakkainta virtausta. Tämä on kalatien toimivuuden kannalta ongelmallista, koska kalatien virtaama verrattuna voimalaitosten turbiineista tulevaan virtaamaan on tavallisesti vähäinen. Tästä johtuen kalatien sisäänkäynnissä eli suuaukolla vallitsevilla olosuhteilla on suuri vaikutus koko kalatien toimivuuteen. Kirjallisuuden mukaan kalatien sisäänkäynnin houkuttelevuuteen vaikuttavia tärkeimpiä tekijöitä ovat: sijainti alakanavassa, virtaama, virrannopeus, putouskorkeus ja purkautuvan virtaaman suunta.

Kalatien suuaukon lisäksi suunnittelussa täytyy huomioida myös voimalaitosten käyttö. Esim. voimakas lyhytaikaissäännöstely vaikuttaa kalojen käyttäytymiseen, millä voi olla suuri vaikutus kalateiden toimivuuteen.

Vuosien 2011-12 tutkimusten tulosten ja kirjallisuuskatsauksen avulla hankittujen tietojen perusteella Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen suositukset Iijoen kalateihin liittyen

1. Kalatien houkutusvirtaaman eli virtaaman kalatien sisäänkäynnissä tulisi Iijoella olla vähintään 2–3 m³/s ja lisävesitysmahdollisuuden rakentaminen kalateihin olisi suositeltavaa.

2. Sisäänkäynti olisi sijoitettava alakanavan seinämään 40–60 metrin etäisyydelle voimalaitoksesta

3. Raasakan voimalaitoksen ohittava kalatie on tämän tutkimuksen tulosten ja kansainvälisten tieteellisten tutkimustenkin perusteella suositeltavaa rakentaa voimalaitoksen alakanavan yhteyteen. Iijoessa alimmaisimpana olevien vaellusesteiden ylittämismahdollisuuksien maksimoimiseksi olisi Raasakassa rakennettava kalatie sekä voimalaitokselle että säännöstelypadolle.

4. Suunniteltavana olevien Iijoen kalateiden käyttöä olisi harkittava porrastettavan siten, että kalateiden kautta juoksutettaisiin vettä vain silloin, kun potentiaaliset nousulohet ovat ehtineet nousta kalatien vaikutusalueelle. Alimmat kalatiet avattaisiin keväällä ennen ylempänä jokivarressa olevia kalateitä ja suljettaisiin syksyllä puolestaan aikaisemmin kuin ylemmät kalatiet.

5. Kalatien uloskäynti olisi sijoitettava yläkanavan seinämään siten, että sen kautta voidaan ohjata vaelluspoikaset eli smoltit ja kuteneet lohet eli talvikot alavirtaan voimalaitosten turbiinien ohi.

Lisätiedot

Kalatietutkimukset:
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Oulun toimipaikka
Rakennettujen jokien tutkimusohjelman päällikkö, Dos., FT Aki Mäki-Petäys,
puh. 040 753 7597
Tutkijat Panu Orell, puh. 040 530 5830 ja Riina Huusko, puh. 040 167 7528

Iijoen kalatiet 2011–13 -hanke:
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, hankkeen päällikkö Arto Hirvonen,
puh. 0295 038 321