Navigointivalikko
Tiedotearkisto

Tiedotearkisto

Tiedotearkistossa on vanhasta ely-keskus.fi-järjestelmästä siirretyt kaikkien virastojen tiedotteet (1.1.2010-16.4.2013). Näissä arkistotiedotteissa aluevalinta ja tiedotteissa olevat liitetiedostolinkit eivät toimi.

TIEDOTEARKISTO
null Lapin lumi- ja jäätilanne ennakoivat hieman keskimääräistä suurempaa tulvakevättä

Tämän hetkisten tietojen mukaan kevättulvan ennustetaan olevan keskimääräistä suurempi lähes kaikilla suurilla joilla (Simojoki, Tornionjoki, Ounasjoki, Kemijoki, Ivalojoki) Tenojoella tulvan ennustetaan olevan tavanomainen.

Lumen vesiarvot ovat Rovaniemen ja Ranuan ympäristössä sekä Meri-Lapissa ja Länsi-Lapissa keskimääräisiä korkeampia. Länsi-Lapissa vesiarvo ylittää paikoin 200 mm. Paatsjoen alueella Ivalossa ja Nellimissä lunta on selvästi keskimääräistä vähemmän. Muualla Lapissa lumen vesiarvo on keskimääräisissä lukemissa. 

Sulaminen on Lapissa vasta alkamassa ja tulvan suuruuden ratkaisee lähiviikkojen sulamiskauden sää. Tästä johtuen virtaamaennusteissa on vielä suurta vaihtelua. Suurimpia muutoksia ennusteeseen voivat aiheuttaa poikkeuksellisen kovat ja laajalla alueella tulevat vesisateet sekä samanaikainen nopea vuorokauden keskilämpötilan nousu.

Lapin ELY-keskuksen tekemien jäänmittausten perusteella teräsjään paksuus maaliskuussa oli keskimäärin 30% tavanomaista ohuempaa ja kasvavat virtaamat syövät jääpeitteen nopeasti. Jäät ovatkin joilla ja järvien virtapaikoilla jo erittäin heikkoja ja varsinkin Etelä-Lapissa on jäällä liikkumista syytä välttää.

Jääpatoriski on tavanomainen. Joillakin jokiosuuksilla on syksyllä kerääntyneitä jääröykkiöitä ja suppoa, jotka osaltaan voivat vaikuttaa jääpatojen syntyyn. Tornionjoen Matkakoskessa ja Ounasjoen Kaukosessa vedenpinnat ovat jäiden patoavan vaikutuksen johdosta korkeammalla kuin yleensä lopputalvesta. Virtaamat säilyvät lähiaikoina koko Lapissa pienissä talvisissa lukemissa.

Tulvan kehittymistä tarkennetaan viikoittain tehtävällä tiedotteella. Ennusteiden paikkansapitävyys on sitä suurempi mitä lähempänä ennustettu tulvahuippu on. Ennusteen paikkansapitävyyttä voidaan pitää hyvänä noin viikkoa ennen suurinta virtaamaa.

Virtaamaennustein seurattavat vesistöt

Simojoki Simon Asemakylän kohdalla

Simon kohdalla virtaamat eivät ole vielä kääntyneet kasvuun vaan ovat noin 50 m3/s luokkaa. 13.4.2012 laaditun tulvaennusteen mukaan maksimivirtaaman ajankohta on keskimäärin 6.5. - 14.5.2012. Maksimivirtaaman suuruus on keskimäärin 491 m3/s ja todennäköisimmin välillä 307 – 745 m3/s.  Ennustettu virtaama on keskimääräistä tulvavirtaamaa vähän suurempi. 

Simojoen alueelle syntyy vuosittain paikallisia jääpatoja. Jääpadoista, jotka syntyvät asumattomilla alueilla ei yleensä aiheudu sanottavaa vahinkoa. Rakennetuilla ranta-alueilla jääpadon aiheuttamat vahingot voivat olla suuret. Jäiden heikkous pienentää jääpatoriskiä, mutta keskimääräistä pienempi virtaama taas vastaavasti nostaa jään pohjaan takertumisen riskiä ja siten kasvattaa myös jääpatoriskiä.  Jäänlähtöennusteen mukaan Simojoen jäät Simon kohdalla lähtevät todennäköisimmin virtaamien kasvaessa välille 150-200 m3/s.Ennusteen keskimääräinen jäänlähtöpäivä on 1.5.2012. Jäänlähtöpäivä on 50 % todennäköisyydellä välillä 28.4.-3.5.2012.

Vuosien 1965 - 2011 keskimääräinen tulvavirtaaman suuruus on ollut 415 m3/s. 1990-luvulla suurin virtaama on ollut 595 m3/s vuonna 1993. Suurin virtaama on havaittu 10.5.1982 ja sen suuruus on ollut  730 m3/s. Pienin havaittu vuoden maksimivirtaama on ollut 189 m3/s. 

 Simojoen virtaamat.

Kemijoki Rovaniemen kohdalla (Valajaskoski)

Kemijoen virtaama on tällä hetkellä keskimääräistä tasoa. 13.4.2012 laaditun ennusteen mukaan virtaaman suuruus on kuluvana keväänä Rovaniemen kohdalla keskimääräistä hieman suurempi. Tämän hetkisten ennusteiden mukaan virtaaman suurimman arvon arvioidaan olevan 3250 m3/s, mutta ennusteen vaihteluväli on vielä varsin suuri. Maksimivirtaama on 90 %:n todennäköisyydellä välillä 2300 – 3980 m3/s. Maksimivirtaaman ajankohta on todennäköisimmin 16.5 – 27.5.2012.

Vuosien 1961–2011 keskimääräinen tulvavirtaaman suuruus on ollut 2 486 m3/s. 90-luvulla suurin virtaama oli vuonna 1993, jolloin vesimääräksi mitattiin 4207 m3/s, vuonna 1934 havaittu suurin virtaama oli 4210 m3/s.  Pienin havaittu vuoden maksimivirtaama on ollut 1021 m3/s.

 Kemijoen virtaamat.

 Ounasjoki Marraskosken kohdalla

Tällä hetkellä virtaaman suuruus Ounasjoessa on hieman normaalia alkukevään virtaamaa suurempi. Ounasjoen maksimivirtaama 13.4.2012 laaditun tulvaennusteen mukaan Marraskosken kohdalla on 1210 m3/s, joka on keskimääräistä kevättulvan tasoa hieman suurempi. Maksimivirtaama on 90 %:n todennäköisyydellä välillä 910 – 1580 m3/s. Suurimman virtaaman ajankohta on  13.5 – 24.5.2012.

Vuosina 1961–90 Marraskosken maksimivirtaama on ollut keskimäärin 992 m3/s ja kevään 2005 suurin virtaama oli 1486 m3/s, joka oli suurin koskaan Marraskosken kohdalla havaittu virtaama. Pienin havaittu vuoden maksimivirtaama on ollut 330 m3/s. Marraskosken kohdalla suurimmat havaitut vedenkorkeudet ovat olleet jääpatojen aiheuttamia.

Ounasjoen virtaamat.

Tornionjoki Karungin kohdalla

Tornionjoessa virtaama on tällä hetkellä ajankohdan keskimääräistä virtaamaa hieman suurempi. Maksimivirtaama on 13.4.2012 laaditun tulvaennusteen mukaan keskimäärin 2630 m3/s. Maksimivirtaama on todennäköisimmin välillä 1940 – 3390 m3/s. Tulvahuipun ajankohta on keskimäärin 16.5. - 31.5.2012. Keskimääräinen tulvahuippu Karungin kohdalla on ollut 2197 m3/s, eli tämän hetkisten ennusteiden mukaan virtaaman suuruus tulevana keväänä on keskimääräistä hieman suurempi.

Jäänlähtöennusteen mukaan Tornionjoen jäät Tornion kaupungin kohdalla lähtevät todennäköisimmin 6.5 – 13.5 välisenä aikana.

Suurin havaittu tulvavirtaama vuosina 1961 - 1990 on ollut 3667 m3/s. Pienin havaittu maksimivirtaama on ollut 1188 m3/s.

Tornionjoen virtaamat.

Ivalojoki Pajakosken kohdalla

Ivalojoen vesistöalueella tämänhetkinen virtaaman suuruus on lähellä normaalia talviaikaista virtaamaa. 13.4.2012 laaditun ennusteen mukaan maksimivirtaama on keskimäärin 598 m3/s. Maksimivirtaaman arvioidaan olevan keskimääräistä hieman suuremman. Maksimivirtaama on todennäköisimmin välillä 350 – 889 m3/s. Maksimivirtaaman ajankohta on välillä 12.5 - 26.5.2012. Jäänlähtöennusteen mukaan Ivalojoen jäät Ivalon kohdalla lähtevät todennäköisimmin 11.5. - 22.5 välisenä aikana.

Keskimääräinen vuoden maksimivirtaama vuosina 1961- 2011 on ollut 480 m3/s. Suurin  virtaama vuosina 1961–90 on ollut 900 m3/s. Vuonna 2000 virtaaman suuruus oli poikkeuksellisen suuri eli 920 m3/s ja keväällä 2005 syntyi uusi ennätysvirtaama1045 m3/s.

Ivalojoen virtaamat.

Tenojoki Onnelansuvannon kohdalla

Tenojoella tämänhetkinen virtaama on lähellä normaalia talviaikaista virtaamaa. 13.4.2012 laaditun ennusteen mukaan maksimivirtaama on 1200 m3/s. Virtaaman suuruuden arvioidaan olevan keskimääräistä luokkaa.  Maksimivirtaama on 90 %:n todennäköisyydellä välillä 731 – 1650 m3/s.  Maksimivirtaaman ajankohta on 14.5. – 30.5.

Ennusteen jäänlähtöpäivä on 50 % todennäköisyydellä välillä 13.5. - 22.5.2012. 

Tenojoella suurin havaittu virtaama on ollut 2740 m3/s keväällä 1984 ja keskimääräinen tulvavirtaama vuosina 1959 -2011 on ollut 1200 m3/s.

Tenojoen virtaamat.

Lisätietoja:

Operatiivinen toiminta
Hankintaryhmän esimies Jukka Kuoksa, 0400 124 253
Investointivastaava Juha Kuivalainen, 0400 142 298

Ennusteet ja ajankohtainen lumi- ja vesitilanne
Vesivara- ja ympäristöpalvelut -ryhmän esimies Timo Alaraudanjoki, 0400 188 466
Rakennusmestari Risto Lampela, 040 742 5562


Alueellista tietoa