Tiedotearkisto

Kevitsan kaivoksen laajentamisen ympäristövaikutusten arviointimenettely on päättynyt. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on antanut yhteysviranomaisen lausunnon ympäristövaikutusten arviointi- selostuksesta. YVA-selostus todettiin riittäväksi.  Osana YVA-menettelyä on kaivoksen laajennushankkeessa tehty myös luonnonsuojelulain mukainen Natura-arviointi, josta on annettu erillinen lausunto. 

Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Lapin ELY-keskus) on antanut ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun YVA -lain ja -asetuksen tarkoittaman yhteysviranomaisen lausunnon Sodankylän kunnan alueella sijaitsevan Kevitsan kaivoksen laajennuksen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Hankkeesta vastaava yhtiö on FQM Kevitsa Mining Oy. ELY-keskuksen lausunnossa tarkastellaan arviointiselostusta ja sen riittävyyttä. Lisäksi siinä esitetään keskeiset kohdat arviointiselostuksesta annetuista lausunnoista.

Arviointiselostuksesta on annettu yhteensä 18 lausuntoa ja mielipidettä.

Hakijan on liitettävä arviointiselostus ja yhteysviranomaisen lausunto hanketta koskeviin hakemusasiakirjoihin. Yhteysviranomaisen lausunnon yhtenä tarkoituksena on ohjata hankkeen lupakäsittelyjä ja jatkosuunnittelua.

Arviointiselostus ja sen riittävyys

Hankkeen keskeisiä ominaisuuksia ovat suuret sivukivimäärät ja rikastushiekkamäärät, jotka kaivoksen laajentuessa kasvavat edelleen. Siksi on ollut erityisen tärkeää, että näiden vaikutukset ympäristölle ja niiden läjittäminen ympäristölle vaarattomalla tavalla selvitetään arviointiselostuksessa tarkoin.

ELY-keskuksen käsityksen mukaan kaivoshanke ja sen eri toteutusvaihtoehdot on ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa kuvattu hyvin. Hankkeen keskeiset ympäristövaikutukset samoin kuin mahdollisuudet vähentää haitallisia ympäristövaikutuksia on tuotu verrattain kattavasti esiin. Kevitsan kaivosalueella on tehty monipuoliset ympäristön nykytilaan liittyvät selvitykset, jotka antavat hyvän perustan hankkeen vaikutusten arvioinnille, toteutuksen suunnittelulle ja vaikutusten seurannalle.

Arviointiselostuksessa on myös puutteita, joita ELY-keskuksen lausunnossa on tuotu yksityiskohtaisesti esille. Yhtenä keskeisenä puutteena on, että arviointiselostuksessa on keskitytty arvioimaan kaivoksen tuotantovaiheen vaikutuksia. Vähemmälle tarkastelulle on sen sijaan jäänyt kaivostoiminnan jälkeisen vaiheen kuvaus. Erityisesti olisi tullut selvittää laajemmin, millaisia jälkihoitotoimenpiteitä alueella tehdään ja millaiseen tilaan alue hoidetaan, kun kaivostoiminta alueella päättyy. Myös sivukivien ja rikastushiekkojen ominaisuuksia ja niiden vaihteluita sekä mahdollisimman riskittömiä läjitystapoja olisi ollut hyvä tarkastella kattavammin. 

ELY-keskuksen mielestä tarkasteltavana olevasta arviointiselostuksesta saa kuitenkin kokonaiskuvan hankkeesta, sen vaihtoehdoista ja vaikutuksista. Se täyttää myös YVA-lain ja asetuksen vaatimukset. Hankkeen jatkosuunnittelussa ja hanketta koskevissa ympäristö- ja vesitalouslupahakemuksissa tulee tarkastella YVA-selostusta tarkemmin muun muassa seuraavia asioita:

-       toiminnan laajentamisen vaikutukset alueen pohjaveden pinnan tasoon

-       sivukivien ja rikastushiekkojen ominaisuudet ja niiden vaihtelut sekä  
        näiden läjitysalueiden ympäristövaikutukset

-       kaivannaisjätteiden määrän vähentämismahdollisuudet

-       vesien käsittely sekä vesien johtamisen ja vesistöjärjestelyiden vaikutukset
        ympäristöön hankkeen eri vaiheissa

-       laajentamisen aiheuttaman melun ja pölyn vaikutukset ympäristöön

-       laajentamisen vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen.

Vaikutukset Natura-alueisiin

Kaivoshankkeen arvioidulla vaikutusalueella sijaitsee kaksi Natura 2000-verkostoon kuuluvaa aluetta. Varsinainen kaivosalue sijaitsee Koitelaisen Natura-alueen välittömässä läheisyydessä. Kaivoshankkeen kuljetusreitti sivuaa Pomokairan Natura-aluetta. Kaivoshankkeen laajentumisen seurauksena vaihtoehtoina on tarkasteltu mm. sivukivien ja rikastushiekkojen sijoittamista Koitelaisen Natura-alueelle.

YVA-menettelyn yhteydessä hankkeesta vastaava on arvioinut hankkeen laajennuksen vaikutukset läheisille Natura-alueille. Tehdystä arvioinnista ELY-keskus on antanut erikseen luonnonsuojelulain 65 §:n mukaisen lausunnon. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan tehty arviointi Koitelaisen Natura-alueen osalta ei kaikilta osin täytä sille asetettuja vaatimuksia. Keskeinen puute on, ettei kaikkien hankevaihtoehtojen vaikutuksia eikä rikastushiekka- ja sivukivien sijoittamisen vaihtoehtoja ole käsitelty riittävästi suhteessa Koitelaisen Natura-alueeseen. Arviointia on mm. tältä osin tarkennettava hankkeen lupavaihetta varten.

Hankevaihtoehdon, jossa rikastushiekka-allas sijoitetaan Satojärveen ja sivukiviläjitysalue ulottuu osittain Natura-alueelle, ELY-keskus katsoo, kuten hankkeesta vastaavan arvioinnisakin on esitetty, heikentävän merkittävästi niitä luonnonarvoja, joiden perusteella Koitelaisen alue on hyväksytty Natura 2000-alueeksi. Lapin ELY-keskuksen näkemyksen mukaan lupaa ei voida myöntää tai suunnitelmaa hyväksyä edellä mainitun toteutusvaihtoehdon osalta ilman luonnonsuojelulaissa säädettyä poikkeusmenettelyä. Edellytyksenä valtioneuvoston myöntämälle poikkeamiselle on vaihtoehdottomuus ja se, ttä hanke on toteutettava erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavasta syystä. Koska hankkeella on Natura-arvioinnissa ja YVA-menettelyssä kuvattuja eri toteuttamisvaihtoehtoja, luonnonsuojelulain mukainen ehto vaihtoehdottomuudesta ei toteudu ja siksi ELY-keskuksen mielestä luonnonsuojelulain Natura-alueita koskevien säädösten perusteella hankkeen jatkosuunnittelulle edellä esitetyn toteutusvaihtoehdon osalta ei ole edellytyksiä.

Kaivoksen laajennukseen liittyvän liikenteen lisääntymisen ei todennäköisesti katsota heikentävän merkittävästi niitä luonnonarvoja, joiden perusteella Pomokairan alue on hyväksytty Natura-alueeksi.

Kaivoshanke

Kevitsan kaivoshanke sijoittuu Sodankylän kuntaan noin 35 km kuntakeskuksesta pohjoiskoilliseen. Kaivostoiminnalle on myönnetty 2.7.2009 ympäristö- ja vesitalouslupa. Lupa kattaa malmin ja sivukiven louhinnan avolouhoksesta, rikastuksen nikkeli- ja kuparirikasteiksi sekä toimintojen ja jätteiden sijoituspaikat. Kaivoksen rakennustyöt ovat parhaillaan meneillään ja ympäristöluvan mukainen tuotantotoiminta on tarkoitus aloittaa vuoden 2012 puolivälissä.

Toimintaa on tarkoitus laajentaa nykyisen luvan mukaisesta toiminnasta kasvattamalla vuosittainen malmin louhinta tasolta 5 Mt/a tasolle 7,5–10 Mt/a ja malmin kokonaislouhinta tasolta 95 Mt tasolle 125–208 Mt. Tämä toteutetaan avolouhosta laajentamalla ja kaivoksen elinkaaren loppuvaiheessa mahdollisesti osin maanalaisena louhintana. Sivukiveä ja rikastushiekkaa muodostuu vuositasolla ja kokonaisuutena selvästi enemmän kuin em. luvan mukaisessa tuotannossa. Laajimmassa hankevaihtoehdossa läjitysalueet laajenevat nykyisen kaivospiirin ulkopuolelle.

Rikasteet kuljetetaan maanteitse Perämeren vientisatamaan tai junaterminaaliin Kemijärven ja Rovaniemen väliselle alueelle, josta edelleen rautateitse markkinoille. Kaivoksen toiminta-ajaksi on arvioitu noin 20-30 vuotta louhintamääristä ja malmin kokonaislouhinnasta riippuen.

YVA-menettelyssä tarkastellaan ja verrataan keskenään seuraavia toteutusvaihtoehtoja ja niiden ympäristövaikutuksia:

1.Toiminta ei laajene. Kaivostoiminta tullaan aloittamaan alueella myönnettyjen lupien mukaisessa laajuudessa noin 5 Mt/a louhinnalla. Louhittavan malmin kokonaismäärä on 95 Mt, sivukiveä syntyy 240 Mt (vuositasolla 8-16 Mt/a), kokonaislouhinta on 335 Mt. Rikastushiekkaa syntyy elinkaaren aikana 90 Mt (vuositasolla noin 4,9 Mt/a).

2. Toiminta sijoittuu nykyisen kaivospiirin alueelle. Toteutusvaihtoehdossa alueella louhitaan malmia kaikkiaan 125 Mt, vuosittaisen louhinnan ollessa 7,5-10 Mt/a. Jätteenä muodostuu sivukiveä enimmillään 500 Mt (vuositasolla 55-78 Mt/a) ja rikastushiekkaa 121 Mt (vuositasolla 7,3-9,7 Mt/a). Kokonaislouhinta kaivoksen elinkaaren aikana olisi 625 Mt. Sivutuotteet läjitetään nykyisen kaivospiirin alueelle laajentamalla ja korottamalla nykyisen ympäristöluvan mukaisia läjitysalueita. Nykyistä kaivospiiriä ei ole tarpeen laajentaa tässä hankevaihtoehdossa.

3. Toiminta laajenee kaivospiirin ulkopuolelle. Toteutusvaihtoehdossa malmin kokonaislouhintamäärä kasvatetaan enimmillään tasolle 208 Mt, vuosittaisen louhinnan ollessa sama kuin edellisessä vaihtoehdossa (7,5-10 Mt/a). Jätteenä muodostuu sivukiveä enimmillään 640 Mt (vuositasolla 55-78 Mt/a) ja rikastushiekkaa 203 Mt (vuositasolla 7,3-9,7 Mt/a). Kokonaislouhinta kaivoksen elinkaaren aikana olisi 848 Mt. Sivutuotteiden suuresta kokonaismäärästä johtuen läjitysalueita laajennetaan nykyisen kaivospiirin ulkopuolelle.

4. Toiminta edellisten kahden laajennusvaihtoehtojen välillä. Nyt tiedossa olevien mineraalivarojen perusteella toteuttamiskelpoiselta vaikuttaa laajuudeltaan edellisten kahden vaihtoehdon välille sijoittuva vaihtoehto. Hankevaihtoehtoa ei ole erikseen tarkasteltu YVA-menettelyssä, mm. koska louhintasuunnitelma saatiin käyttöön niin myöhäisessä vaiheessa. Koska vaihtoehto sijoittuu laajuudeltaan ja vaikutuksiltaan kahden edellä mainitun vaihtoehdon välille, voidaan tämän vaihtoehdon vaikutuksia arvioida suhteessa niihin. Vaihtoehdossa malmin kokonaislouhintamäärä olisi noin 166 Mt ja sivukiven kokonaislouhinta noin 465 Mt, kokonaislouhinnan ollessa 631 Mt. Toiminnan vaatima infrastruktuuri voitaisiin sijoittaa kaivospiirin sisälle, joskin rikastushiekan varastointi nykyisen kaivospiirin alueelle olisi verrattain haasteellista rikastushiekan suuresta määrästä johtuen.

Tuotannon laajentuessa rikastushiekka-altaita joudutaan sijoittamaan mahdollisesti uusille alueille ja kaivospiirin ulkopuolelle. Sijoituspaikkavaihtoehtoina on tarkasteltu niiden sijoittamista Sippiöaavalle, Kevitsanaavalle, Mataraojan laaksoon, Saiveljärvelle ja Satojärvelle.

Kaivoksen toiminnan kasvattaminen edelleen lisää muodostuvan sivukiven määrää enimmillään tasolle 640 Mt. Läjitysalueet olisi laajennettavissa nykyisen kaivospiirin ulkopuolelle YVA:ssa tarkastellaan kolmea eri vaihtoehtoista läjitysalueen laajennusta. Mikäli maanalainen kaivos joskus tulevaisuudessa toteutuisi, osa sivukivestä voidaan, louhintatekniikasta riippuen, mahdollisesti hyödyntää maanalaisen kaivoksen täytössä.

Lisätietoja:
Ympäristönsuojeluyksikön päällikkö Tiina Kämäräinen, puh. 040 716 6034
ja ylitarkastaja Sakari Murtoniemi, puh. 040 766 0534