Navigointivalikko
Tiedotearkisto

Tiedotearkisto

Tiedotearkistossa on vanhasta ely-keskus.fi-järjestelmästä siirretyt kaikkien virastojen tiedotteet (1.1.2010-16.4.2013). Näissä arkistotiedotteissa aluevalinta ja tiedotteissa olevat liitetiedostolinkit eivät toimi.

TIEDOTEARKISTO
null Jäätilanne vaihteleva
Jäät ovat edelleen heikkoja vesistöjen virtaavissa osissa (joissa ja kapeikoissa). Viemäreiden laskualueilla lämpimät päästövedet heikentävät myös jäätä. Jäälle syntyneiden railojen kohdalla jään kantavuus on alle puolet ehjän jään kantavuudesta.

Alla olevassa taulukossa esitetyt jäänpaksuudet ovat jään kokonaispaksuuksia teräsjää+mahdollinen vesikerros+kohvajää. Esimerkiksi Kuuhankaveden jäänpaksuusmittauksessa jään kokonaispaksuus oli 31 cm, josta kohvan osuus 9 cm ja kohvan ja teräsjään välissä olevan vesikerroksen 4 cm. Teräsjään osuus oli siis 18 cm. Kohvajään kantavuus on noin puolet teräsjään kantavuudesta.

Jäänpaksuuksia havaintopaikoilla 20.1.2010

Havaintopaikka

Jään kokonaispaksuus cm.

Ero ajankohdan keskiarvoon cm.

Ero edelliseen vuoteen cm.

Havaintoaika

Saanijärvi

34

- 8

0

20.1.

Petäjävesi, Karikkoselkä

35

 

+ 5

20.1.

Konnevesi, Näreselkä

25

- 15

- 6

20.1.

Kivijärvi, Saarensalmi

34

- 1

+ 4

20.1.

Kuuhankavesi

31

- 9

- 6

20.1.

Päijänne, Tehinselkä

30

+ 4

+ 30

20.1.

Kitusjärvi

30

- 4

+ 1

20.1.

Jääsjärvi

34

- 4

+ 3

20.1.

Järvien jäätyminen

Järvet jäätyivät Keski-Suomessa tänä talvena pääosin joulukuun puolen välin tienoilla muutamaa viikkoa tavanomaista myöhemmin (Tehinselkä tosin vain viisi päivää tavanomaista myöhemmin 27.12.2009). Kovien pakkasten vaikutuksesta jäätyminen oli aluksi nopeaa, mutta sitten runsaat lumisateet muodostivat jään päälle eristävän, kylmää huonosti läpäisevän kerroksen, jolloin jään muodostuminen hidastui.

"Jää on kevyempää kuin vesi. Siksi jääkansi kelluu veden päällä. Kansi uppoaa, kun sille kertyy paljon lunta kuormaksi". Tämä ilmiö ei ole mitenkään harvinainen. Kun lunta oli satanut tarpeeksi, paino lisääntyi jäällä ja jään halkeamista ja kairanrei'istä yms. alkoi tihkua vettä jään päälle ja syntyi uveavantoja. Uveavannot eivät suurene siksi, että jään alta tuleva vesi olisi erityisen lämmintä vaan koska, että virtaus kuluttaa jäätä reiän reunoilta. Lumi ja jään päälle kertynyt vesi ovat sittemmin sekoittuneet ja niistä on pakkasen vaikutuksesta alkanut muodostua ns. kohvajäätä. Viimeksi tehdyissä jäänpaksuusmittauksissa vettä oli vielä jokunen sentti teräsjään ja kohvajään välissä. Joissakin paikoissa vettä on myös imeytynyt jonkun verran teräsjään sisään jolloin sen rakenne ja kantavuus on muuttunut. Märän teräsjään huomaa yleensä siitä, että se tuntuu kairatessa nahkealta.

Vedenkierto järvissä

Keski-Suomen ELY -keskus mittaa Konnevedellä järven pystysuuntaista lämpötilajakaumaa kolme kertaa kuukaudessa ympäri vuoden. Mittauksia tehdään kahdessa 50 m syvänteessä. Mittaus on tärkeää järvien vedenkierron ja happitilanteen tutkimisen kannalta.

Kesällä pintavesi on syvällä olevaa vettä lämpöisempää, mutta talveksi hieman ennen jäiden tuloa alkaa pintavesi jäähtyä syvällä olevaa vettä nopeammin. Järvien syyskierto toteutuu suomen järvissä yleensä aina, ellei järvi jäädy paljon tavanomaista aiemmin.

Konnevedellä tehtyjen veden lämpötilaluotausten mukaan koko vesimassa (pinta- ja pohjavesi sekä niiden välissä olevat kerrokset) jäähtyivät tasalämpöisiksi 12.10.2009. Sen jälkeen vesi on ollut tasalämpöistä ainakin 30.10. saakka, minkä jälkeen pintavesi on alkanut jäähtyä syvällä olevaa vettä nopeammin. 11.1.2010 mittausten mukaan vedenlämpötila oli pinnassa + 0.2 C° ja viidenkymmenen metrin syvyydessä + 1.7 C°.

Lisätietoa jäätilanteesta Keski-Suomessa:

http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=6392&lan=fi

 Lisätietoa: Petteri Kemppi, puh. 040 747 0684

Lisätietoja
Julkaisupäivä
21.1.2010
Luokitukset

Alueellista tietoa