Itä-Suomeen tarvitaan osaavaa työvoimaa
Muun muassa edellä mainitut asiat nousivat esiin loppuraportissa, joka päättää Pohjois-Savon ELY-keskuksen johdolla laadittavan Itä-Suomen maahanmuuttostrategian selvitysvaiheen. Strategian työstäminen jatkuu selvitysvaiheen tulosten pohjalta. Raportin mukaan Itä-Suomessa väestöllinen huoltosuhde kasvaa nopeammin kuin valtakunnassa keskimäärin. Vuoteen 2025 mennessä noin puolet Itä-Suomen palkansaajista eläköityy. Kunta-alan työntekijöistä kolmasosa siirtyy eläkkeelle vuoteen 2020 mennessä. Kaikissa alueen kunnissa tarvitaan lisää työvoimaa jo seuraavan viiden vuoden aikana. Alle kymmenesosa Itä-Suomen kunnista on varautunut hyvin muuttuvaan työ- ja elinkeinopoliittiseen tilanteeseen. Erityisen heikosti kunnissa on varauduttu maahanmuuttajatyövoiman lisääntymiseen, sillä kotimaista työvoimaa on useimmilla ammattialoilla ollut tähän asti riittävästi tarjolla.
Itä-Suomen väestömäärä vähenee tulevina vuosikymmeninä kaikissa alueen maakunnissa, erityisesti Etelä-Savossa. Kuolleisuus on Itä-Suomessa pääsääntöisesti syntyvyyttä suurempaa. Ilman muuttoliikettä Pohjois-Savon väestö vähenisi noin 6 000, Etelä-Savon väestö noin 17 300 ja Pohjois-Karjalan väestö noin 7 600 henkilöllä vuoteen 2040 mennessä. Itä-Suomen maakuntiin kuitenkin muuttaa suomalaisia ja ulkomaalaisia muista Suomen maakunnista. Lisäksi suoraan ulkomailta muutti Itä-Suomeen vuonna 2010 yli 1 500 henkilöä.
Itä-Suomella on hyvät valmiudet kansainvälistyä
Selvitys kertoo, että ulkomaan kansalaisia oli vuonna 2010 Pohjois-Karjalassa 1,8 %, Etelä-Savossa 1,5 % ja Pohjois-Savossa 1,2 % väestöstä. Venäläiset ovat Itä-Suomen ylivoimaisesti suurin kansallisuusryhmä. Seuraavaksi eniten alueella on Viron, Thaimaan, Myanmarin ja Somalian kansalaisia. Itä-Suomessa asuu noin sadan eri kansallisuuden edustajia.
Monipuolinen elinkeinorakenne, osaava työvoima ja maahanmuuttajaväestön työvoimapotentiaali ovat kansainvälistyvän Itä-Suomen vahvuuksia. Itä-Suomen kunnat ovat kiinnostuneita kansainvälistymisestä, vaikka konkreettisia toimenpiteitä sen edistämiseksi ei kaikissa kunnissa olisikaan tehty. Maahanmuuttajien kotoutuminen on onnistunut Itä-Suomessa kohtuullisen hyvin ja alueella on tarjolla riittävästi asuntoja. Palvelujen tuottaminen on helppoa suhteellisen pienelle määrälle maahanmuuttajia. Kehittämisen varaa löytyy kunnassa tehtävän poikkihallinnollisen yhteistyön ja kuntien keskinäisen yhteistyön tehostamisessa. Maahanmuuttotyö keskittyy vielä liian paljon yksittäisten ammattilaisten ja kuntien varaan.
Kunnilla keskeinen rooli maahanmuuttajien kotouttamisessa
Selvityksen mukaan maahanmuuttajataustaisten asukkaiden sijoittuminen maakuntiin heijastuu kunnan tarjoaminen kotouttamispalveluiden määrässä ja laadussa. Uuden kotoutumislain (1386/2010) mukaan jokaisen kunnan on laadittava kotouttamisohjelma, jossa kunnan palveluja tarkastellaan maahanmuuttajien kannalta. Kotouttamisohjelma puuttuu vielä noin kolmasosasta Itä-Suomen kuntia. Pienissä kunnissa kotouttamisohjelmia ei ole laadittu osin sen vuoksi, ettei kunnissa ole juurikaan maahanmuuttajataustaista väestöä. Suuremmissa kunnissa tilanne on parempi. Pienempien kuntien osalta uuden lain velvoitteita tulisikin toimeenpanna yhteistyössä lähikuntien kanssa.
Syrjintää ehkäisevä ja etnistä yhdenvertaisuutta edistävä yhdenvertaisuussuunnitelma puuttuu suurelta osalta Itä-Suomen kuntia. Yhdenvertaisuuslain (21/2004) mukaan valtion ja kuntien viranomaisten tulee laatia yhdenvertaisuussuunnitelma. Suunnitelmaan tulee etnisen yhdenvertaisuuden suunnittelun ohella sisällyttää myös viranomaisen työnantajana toimimista koskeva suunnitelma.
Itä-Suomen maahanmuuttostrategiasta keskusteltiin Kuopiossa järjestetyssä seminaarissa 16.2.
Selvitysvaiheen loppuraportti julkistettiin Kuopiossa 16.2 järjestetyssä seminaarissa, jonka osanottajat edustivat alueen elinkeinoelämää, viranomaisia, oppilaitoksia ja kolmatta sektoria. Tilaisuudessa oli mahdollisuus osallistua Itä-Suomen maahanmuuttostrategian laadintaan ja nostaa esiin asioita, joita maahanmuuttostrategiaan tulisi sisällyttää.
Itä-Suomen maahanmuuttostrategia tehdään yhteistyössä Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon maakuntien eri maahanmuuttotoimijoiden kanssa. Elinkeinoelämän kansainvälistyminen ja osaavan työvoiman saatavuus ovat nousemassa strategian keskeisimmiksi painotuksiksi. Strategiassa tullaan korostamaan myös kuntiin ja kotouttamiseen sekä asenneilmapiiriin liittyviä asioita.
Tavoitteena on, että Itä-Suomen maahanmuuttostrategia valmistuisi kesällä 2012. Nyt päättynyt strategian valmistelua tukeva selvitysvaihe rahoitettiin Pohjois-Savon ELY-keskuksen Maahanmuuttajien osaaminen käyttöön (MOK) -EU-hankkeesta.
Lisätietoja
Lisbeth Mattsson, maahanmuuttopäällikkö, Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
puh. 040 718 1414, lisbeth.mattsson(at)ely-keskus.fi
Sari Pitkänen, tutkija, Sosiaalikehitys Oy
puh. 050 911 7980, sari.pitkanen(at)sosiaalikehitys.com
LIITE 1: Kansainvälinen Itä-Suomi -raportti (pdf, 6,5 Mt)
LIITE 2: Kuopiossa 16.2.2012 järjestetyn seminaarin ohjelma ( pdf, 1 Mt)
