Pohjalaismaakuntien hyväksi ohjautui yhteensä yli 400 miljoonaa euroa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta (Pohjalaismaakunnat)

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus myönsi vuonna 2018 yhteensä yli 400 miljoonaa euroa toimialueelleen eli kolmen pohjalaismaakunnan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueelle.

ELY-keskus vaikuttaa liikenne- ja ympäristöasioissa kaikissa kolmessa maakunnassa, mutta elinkeinoasioissa rahoituksen vaikutukset kohdistuvat Etelä-Pohjanmaan maakuntaan. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksella on myös joitakin valtakunnallisia tehtäviä, joissa rahoitusta jakautuu kauttamme myös muihin maakuntiin.

– Rahoituksen määrästäkin sen näkee, että olemme merkittävä ja monialainen alueellinen toimija, jonka kautta vaikutukset näkyvät kaikkien pohjalaismaakuntien asukkaille, kymmenille maatiloille, yrityksille ja muille toimijoille. Olemme myös pidetty ja tärkeä yhteistyökumppani sidosryhmäkentässä, toteaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ylijohtaja Mika Soininen tyytyväisenä.

Maatilojen investoinneissa huikea ennätysvuosi, mutta tulevaisuus on niukempi

Etelä-Pohjanmaalla tehtiin vuonna 2018 maatalouden investoinneissa aikamoinen ennätys. ELY-keskus myönsi maatalouden investointeihin ja sukupolvenvaihdoksiin rahoitusta yhteensä 70,27 miljoonaa euroa, kun vastaava luku oli edellisenä vuonna 47,7 miljoonaa euroa. Tukipäätöksiä tehtiin 405 kappaletta, mikä on hieman pienempi kuin edellisenä vuonna, joten investointien suuruus on myös kasvanut.

Eniten investointeja tehtiin lypsykarjatalouksiin 37 tilalla, yhteensä 17,4 miljoonaa euroa. Suurimpien joukkoon kuuluu seitsemän lypsyrobotin navetta. Nautakarjatalouden investoinnit ovat toisena kahdeksallatoista investointikohteella.

– Maatilainvestointien rahoitusmahdollisuudet vähenevät mentäessä kohti nykyisen rahoituskauden loppua 2020. Investointia suunnittelevien ja rahoitusta mielivien on syytä hakea rahoitusta tämän vuoden aikana, mikäli haluaa varmistaa rahoituksen saamista, patistaa maaseutuyksikön päällikkö Ritva Rintapukka ELY-keskuksesta.

Työllisyystilanne koheni entisestään

Työttömien määrä Etelä-Pohjanmaalla jatkoi laskuaan vuoden 2018 aikana. Joulukuun lopussa työ- ja elinkeinotoimistossa oli 6797 työtöntä työnhakijaa, joista ulkomaiden kansalaisia oli 309 henkilöä. Myös pitkäaikaistyöttömien määrä jatkoi voimakasta laskuaan koko viime vuoden. Työttömyysaste oli Manner-Suomen toiseksi alhaisin. Uusia avoimia työpaikkoja oli enemmän kuin vuotta aiemmin.

Palkkatuella työllistettiin noin 1300 henkilöä ja starttirahan avulla perustettiin 160 uutta yritystä. RekryKoulutuksen aloitti 162 henkilöä, työvoimakoulutuksen 1500 henkilöä ja omaehtoisen opiskelun työttömyysetuudella aloitti 600 henkilöä.

TE-palveluja (esim. työvoimakoulutus, valmennuspalvelut, asiantuntija-arvioinnit) oli alueellamme ennätysmäärä tarjolla. Hankintojen yhteismäärä oli n. 6,6 miljoonaa euroa. TE-palvelut ovat olleet vaikuttavia, koska esim. työvoimakoulutuksen jälkeen opiskelijoista työllistyi yli 60 %.

Kotouttamiskoulutukseen käytettiin yhteensä 1,5 miljoona euroa ja kotouttamislain perusteella maksettavia korvauksia KEHA-keskus maksoi Etelä-Pohjanmaalle n. 2,147 miljoonaa euroa. Kotokoulutusten jälkeen työttömänä on ollut vain 24 %.   

Etelä-Pohjanmaalla yrityksen kehittämisavustuksiin (TEM) sidottiin viime vuonna 2,09 miljoonaa euroa kasvavien ja kansainvälistyvien pk-yritysten investointi- ja kehittämishankkeisiin. Hankkeet kohdistuivat mm. tuottavuutta parantaviin investointeihin, vientimarkkinoiden kartoittamiseen ja uusien innovaatioiden kehittämiseen. Yritysten kehittämispalveluissa (TEM) käytettiin viime vuonna 0,6 miljoonaa euroa pk-yritysten konsultointi- ja koulutuspalveluihin.

Valtakunnallisia tehtäviä hoidettiin vesistöyksikössä

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus vastasi valtakunnallisesti valtion vesistörakenteiden hoidosta, jonka määräraha vuonna 2018 oli 4,7 miljoonaa euroa. Pohjalaismaakuntien tekojärvien ja muiden valtion vastuulla olevien vesistörakenteiden ylläpitoon ja kunnostamiseen tästä määrärahasta käytettiin noin 2,1 miljoonaa euroa. Uutena rakenteena valmistui Isojoella Villamon alueen kunnostus, jonka kustannuksiin osallistuivat valtion lisäksi EU (Freshabit-Life) ja paikalliset toimijat.                              

Vesitalouden määrärahalla edistettiin mm. Tuovilan- ja Sulvanjoen ja Kainastonjoen alaosan tulvasuojeluhankkeita sekä Kurikan syväpohjavesihankkeen selvityksiä. Lisäksi hoidettiin valtion vesilupiin liittyviä velvoitteita mm. istuttamalla Perhonjokeen 10 miljoonaa nahkiaistoukkaa ja Lappajärveen 180 000 siianpoikasta. Vesien- ja merenhoitoa edistettiin avustamalla mm. haja-asutuksen jätevesineuvontaa ja rehevöityneiden järvien ja lahtien kunnostamista mm. Perhossa, Kokkolassa, Evijärvellä, Ähtärissä ja Kristiinankaupungissa.         

Luonnonsuojelualueverkosto täydentyi 1062 hehtaarilla

Luonnonsuojelun toteuttamiseen käytettiin vuonna 2018 yhteensä kolmen pohjalaismaakunnan alueella 3,137 miljoonaa euroa ja tällä suojeltiin 1062 hehtaaria. Tästä 270 ha toteutettiin osana vapaaehtoista metsien suojeluohjelmaa eli METSO-ohjelmaa. Valtakunnallisiin luonnonsuojeluohjelmiin ja Natura 2000 –verkostoon sisältyviä kohteita hankittiin luonnonsuojelutarkoituksiin 792 ha. Luonnonsuojelualueiden toteutuksen lisäksi jaettiin vuonna 2018 yhteensä 9 000 euroa saariston ympäristönhoidon edistämiseen. Summalla tuettiin mm. saaristoluonnon hoitoa ja tutkimusta saaristokuntien alueella.                     

Liikennehankkeita päätökseen ja talvihoitoon lisäeuroja

Vuonna 2018 päättyi niin sanottu korjausvelkaohjelma ja sen hankkeita saatettiin pohjalaismaakunnissakin päätökseen. Yhtenä esimerkkinä oli valmiiksi saatu valtatien 3 ja kantatien 67 Kurikan risteysjärjestelyt. Viime vuoden lopulla päätettiin valtakunnallisesti nostaa talvihoitoluokkia useilla tieosuuksilla.  Rahoituksesta suuri osa kuluu vuosittain juuri tien hoitotoimiin, niin talvella kuin kesälläkin. Nämä sopimukset urakoitsijoiden kanssa ovat usein 5–7-vuotisia. Liikennevastuualueen perusväylänpidonrahoitus jakaantuu pitkän ajan keskiarvoina maakuntien kesken tiekilometrien suhteessa seuraavasti: Etelä-Pohjanmaa 50 %, Pohjanmaa 35 % ja Keski-Pohjanmaa 15 %, mutta vuosittaista vaihtelua on, johtuen esimerkiksi investointihankkeista. Päällysteisiin käytettävissä olevan rahoituksen määrä on jyrkästi pudonnut viime vuosina ja kuluva vuosi on erityisen vaikea.

Lisätietoja:

• Mika Soininen, ylijohtaja, elinkeinot ja työvoima -vastuualueen johtaja, puh. 0295 027 403
• Aulis Rantala, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen johtaja puh.  0295 027 911
• Anders Östergård, liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen johtaja puh.  0295 027 766