Puupaalutus on riskirakenne maanteiden alla

Vaurioituneita puupaalukohteita on seurannassa noin 60. Kaiken kaikkiaan painumaseurantakohteita on yli 200 Uudenmaan ELY-keskuksen alueella. Tällä hetkellä on käynnissä Sipoossa Flymossenin kohdalla maantien 148 linjaaminen uudelleen vaurioituvan paalulaatan takia. Helsingin ja Vantaan rajalla kantatiellä 45, eli Tuusulanväylällä, on lähdössä urakkalaskentaan Vantaanjoen siltojen puupaalutettujen tulopenkereiden korjaus. Tuusulanväylän toinen ajorata korjataan vuonna 2019 ja toinen vuonna 2020. Nopeusrajoituksia on alennettu painumien takia muun muassa kantatiellä 51 Kirkkonummen eritasoliittymän kohdalla.  

Korjausvelkaa on siltojen ja päällysteiden lisäksi myös näkymättömissä tiepenkereen alla. Suuri määrä puupaalurakenteista teiden alla on tullut käyttöikänsä päähän. Erityisesti 1960- ja 1970-luvuilla käytetyt puupaaluhatturakenteet ovat osoittautuneet ongelmallisiksi. Jatkossa puupaalujen lahoamisvauriot yleistyvät kiihtyvään tahtiin.

Useissa puupaalukohteissa tiehen syntyy toistuvasti teräviä, liikenneturvallisuudelle haitallisia painumia. Joitakin kohteita oikaistaan tämän takia vuosittain päällysteellä. Projektipäällikkö Kirsi Pätsin mukaan asfalttia ei kuitenkaan voida lisätä loputtomasti. Kiireellisimmissä kohteissa tie on vaarassa vaurioitua äkillisesti liikennöintikelvottomaksi.

"Uudenmaan ennätys taitaa olla eräästä korjauskohteesta löytynyt 1,6 metrin paksuinen asfalttikerros", Pätsi kertoo.

Maantiellä 148 Flymossenin kohdalla Sipoossa maa on painunut paalulaatan alla (kuvassa). Puupaalut lahoavat ajan kuluessa maaperässä olevan veden pinnan korkeuden vaihtelun takia. Sama tilanne on myös Kehä III:lla Vantaan Askiston kohdalla, sekä kantatiellä 51 Siuntiossa Hamossenin kohdalla.

 (Kuva: Paalulaatta on liian kapea pientareiltaan painuneella maantiellä 148 Flymossenin suon kohdalla. Kuvaaja Pirita Ahokas.)

"Paalutetun rakenteen painuminen on aina merkki rakenteen vakavasta vauriosta", Pätsi kertoo. "Esimerkiksi Tuusulanväylällä Vantaanjoen siltojen tulopenkereet painuvat noin sentin vuosivauhtia. Painumista ei paalutetulla penkereellä saisi tapahtua lainkaan. Pelkona on, että tiepenkereen painuminen siltojen vieressä voi vaurioittaa niiden perustuksia."

Puupaaluja on käytetty teiden perustuksissa vain kaikkein pehmeimmällä maaperällä, esimerkiksi vesistöjen läheisyydessä. Puupaaluhatturakenteen sijaan käytetään nykyisin useimmiten teräsbetonipaaluja ja paalulaattoja.

Pehmeä maaperä painuu hitaasti

Pehmeälle savi- tai turvemaalle maanvaraisesti ilman paalutusta tai muuta pohjanvahvistusta perustettu tien penger painuu hitaasti, vuosikymmenien ajan. Aluksi painuminen on usein tasaista, mutta ajan saatossa syvempi pehmeikkö painuu enemmän kuin matala. Tällaisesta savikon painumisesta on kyse esimerkiksi kantatiellä 51 Kirkkonummen eritasoliittymän kohdalla, missä savikerroksen syvyys vaihtelee voimakkaasti lyhyellä matkalla. 

"Painumat kantatiellä 51 Kirkkonummen eritasoliittymän kohdalla aiheuttavat haittaa tienkäyttäjille ja niitä paikataan asfaltilla lähes vuosittain. Tien nopeaan vaurioitumiseen ajokelvottomaksi ei kuitenkaan ole vaaraa samalla tavalla kuin puupaalukohteissa", Pätsi toteaa. 

Kiireellisiä kohteita on 11, vain kaksi voidaan korjata nykyisellä rahoituksella

Kiireellisimmät vauriot on jaettu kiireellisyysluokkiin 1–3.   Kiireellisyysluokassa 1 olevilla kohteilla on suuri riski vaurioitua nopeasti ajokelvottomiksi, korvaavaa yhteyttä ei ole ja haitta liikennejärjestelmän toimivuudelle yhteyden katketessa on merkittävä. Kiireellisyysluokassa 2 puupaaluhatturakenteen vaurioituminen on aiheuttanut liikennettä vaarantavan, terävän painuman. Kiireellisyysluokassa 3 painumat aiheuttavat haittaa tienkäyttäjille sekä jatkuvaa tarvetta paikata painumia asfaltilla. 

Tiepenkereen alla olevien rakenteiden todellista kuntoa on mahdoton tutkia tai muuten täsmällisesti määrittää. Uusia, kiireellistä korjaamista vaativia kohteita nousee esiin vuosittain, ja hankkeiden kiireellisyysjärjestys voi muuttua. 

Rahoituspäätös on tehty vain kohteille 1 ja 3, eli kt 45 Tuusulanväylän kohdalla ja mt 148 Flymossenin suon kohdalla. Muille kohteille ei ole toistaiseksi rahoitusta.

Kiireellisyysluokka 1

1. Kt 45 Tuusulanväylä Vantaanjoen kohdalla, Helsinki ja Vantaa, toteutus 2019-2020 
2. E18 Kehä III Kt 50 Askiston kohdalla, toteutusvalmius 2020, kustannusarvio 26,2 M€  
3. Mt 148 Hyrylä–Sköldvik (Kilpilahti) Flymossenin kohdalla, Sipoo, urakka käynnissä 
4. Kt 51 Hamossenin kohdalla, Siuntio, toteutusvalmius 2020, kustannusarvio 3,5 M€ 

Kiireellisyysluokka 2 

5. E18 Vt 7 Vanhakylän kohdalla, Loviisa, toteutusvalmius 2019, kustannusarvio 4 M €  
6. Mt 110 Nupurinjärven kohdalla, Espoo, toteutusvalmius 2020, kustannusarvio 3 M€  
7. Mt 170 Ilolanjoen kohdalla, Porvoo, toteutusvalmius 2021, kustannusarvio 2,5 M€  
8. Kt 51 Martinsillan kohdalla, Espoo, toteutusvalmius 2020, kustannusarvio 3,5 M€,  
9. Kt 51 Hannuksenpellon kohdalla, Espoo 2.vaihe, kustannusarvio 1,7 M€, toteutus kohteen 8 kanssa 

Kiireellisyysluokka 3 

10. Mt 170 Drägsbyn suon kohdalla, Porvoo, 0,3 M€, toteutus Tyysterintie–Ernestas kevyen liikenteen väylän rakentamisen yhteydessä 
11. Kt 51 Kirkkonummen eritasoliittymän kohdalla, kustannusarvio 6,2 M€, toteutusvalmius aikaisintaan 2021

Lisätietoja  

Projektipäällikkö Kirsi Pätsi, 0295 021 331, [email protected]