Navigointivalikko

Kunnossapito-päällysteet-ingressi

Päällysteet

Päällysteiden ylläpitoon kuuluu päällysteiden uusimista ja pintausta sekä urien ja reikien sekä halkeamien paikkausta. Päällystystöiden yhteydessä voidaan tehdä myös tierakenteen peruskorjausta.

Kuvituskuva

Suomessa on noin 50 000 km kestopäällystettyjä maanteitä. Se on 65 % koko maantieverkosta. Ilmasto, raskas liikenne ja nastarenkaat kuluttavat tien pintaa, ja huomattava osa päällysteistä on uusimisen tarpeessa. Määrärahojen niukkuuden vuoksi vuosittain voidaan uudelleenpäällystää vain osa huonokuntoisesta tiestöstä. Valtakunnallisen linjauksen mukaan toimenpiteet kohdistetaan ensisijaisesti päätieverkolle, muun tiestön päällystevauriot hoidetaan paikkaamalla.

Päällystämisessä käytetään yleisesti menetelmää, jossa vanhaa päällystettä hyödynnetään uuden valmistuksessa. Näin säästetään materiaalikustannuksissa ja määrärahat riittävät useamman kohteen korjaamiseen.

Päällystystyöt ajoittuvat kesäaikaan, touko - lokakuulle. Päällysteohjelma julkaistaan ELY-keskusten alueellisilla sivuilla. Huomattava on, että esimerkiksi sääolosuhteet saattavat aiheuttaa muutoksia töiden ajoitukseen.

Päällysteiden kuntoa seurataan

Päällystettyjen teiden kuntoa kuvataan neljän tiestömittauksissa kerättävän kuntomuuttujan avulla: urasyvyys, tasaisuus, vauriot ja kantavuus. Tasaisuus ja urasyvyys kuvaavat tien pintakuntoa ja niillä on suurin vaikutus tiellä liikkujien kokemaan tien kuntoon. Tien rakenteellista kuntoa kuvaavat tien pinnalta mitattava kantavuus sekä päällysteen vauriot. Näiden kuntomuuttujien perusteella määritetään kuntoluokka viisiportaisen kuntoluokituksen avulla.

Kuntoluokitusta käytetään apuna päällystystöiden ohjelmoinnissa. Lisäksi luokitus antaa yleiskuvan Suomen teiden kunnosta ja sen kehittymisestä.

Paikkausmenetelmiä kehitetään

Koska päällysteen uusiminen ei ole mahdollista läheskään aina kun se olisi tarpeen, joudutaan varsinkin vähäliikenteisemmillä teillä turvautumaan päällystevaurioiden paikkaamiseen. Paikkausmenetelmiä on kehitetty erilaisiin vaurioihin ja olosuhteisiin sopiviksi. Silti ongelmana on, että varsinkin kostealla ja kylmällä säällä suoritetut paikkaukset eivät kestä liikenteen ja sääolosuhteiden aiheuttamaa kulutusta ja samat kohdat joudutaan paikkaamaan yhä uudestaan.

Kaikkein huonokuntoisimmilla teillä harkitaan päällysteen poistamista ja tien muuttamista sorapintaiseksi, jolloin tie pystytään pitämään liikennöitävänä pienemmin kustannuksin.  

Tiemerkinnöillä turvallisuutta  

Tiemerkinnöillä on suuri merkitys turvallisuuteen, liikenteen sujuvuuteen ja ajomukavuuteen. Niiden tarkoituksena on osoittaa ajoradan ja ajokaistojen sijainti sekä parantaa tien erottumista ympäristöstä. Niillä on myös tärkeä tehtävä tien optiseen ohjaukseen ajoneuvon kuljettajan näkökentässä ja ne täydentävät liikennemerkeillä annettua tietoa. Pimeällä ja huonossa säässä paluuheijastavat tiemerkinnät helpottavat oleellisesti ajoneuvon kuljettamista ajoradan oikeassa kohdassa.

Herätevaikutuksiin perustuvan tärinää tai muuttunutta rengasääntä aiheuttavan tiemerkinnän katsotaan vähentävän yksittäisiä suistumis- ja kohtaamisonnettomuuksia. Näitä tien pinnan tasosta erottuviin erilaisiin jyrsintöihin ja profiileihin perustuvilla merkinnöillä on myös saavutettavissa paremmat märkänäkyvyyttä koskevat ominaisuudet kuin tasomaisilla tiemerkinnöillä.

ELY-keskusten alueellisille sivuille voi siirtyä valitsemalla Valitse ELY-keskus -kohdasta halutun alueen.


Alueellista tietoa


ota yhteyttä

Liikenteen asiakaspalvelu

  • Palauteväylä
  • 0295 020 600 ma-pe klo 9-16  (pvm/mpm)
  • Chat-palvelu avoinna arkisin klo 12-16.


​​​​​​​Tienkäyttäjän linja 0200 2100 - Ilmoitukset liikennettä vaarantavista ongelmista tiestöllä (24 h/vrk, pvm/mpm).