Tämä sivusto kokoaa tietoa Loimijoen valuma-alueesta, erityisesti seudun vesistöistä ja niiden hoitoon liittyvistä asioista. Sivujen tavoitteena on tarjota hyvä kokonaiskuva alueen vesienhoidon haasteista, voimavaroista sekä ajankohtaisesta toiminnasta.
Loimijoen suurimmat sivujoet ovat Kojonjoki, Niinijoki, Kourajoki, Jänhijoki ja Punkalaitumenjoki (valuma-alueet merkitty karttaan). Pienempiä sivujokia ovat Matkusjoki (Vampula), Hanhijoki (Alastaro), Petäjoki (Loimaa), Ypäjoki (Ypäjä), Kuusjoki (Ypäjä) ja Haapajoki (Jokioinen).
Pääset tarkastelemaan tietoja suurimmista sivujoista ja niiden valuma-alueiden ominaispiirteistä tältä sivulta.
Indeksikartta, Loimijoen valuma-alue. © Varsinais-Suomen ELY-keskus
Kojonjoki on suurin Loimijoen sivujoista ja se tunnetaan myös nimillä Koenjoki tai Koijoki. Joki saa alkunsa Forssan Koijärvestä ja laskee Loimijokeen Loimaalla Alastaron yläpuolella. Valuma-alue on peltovaltaista ja jokeen kohdistuva vesistökuormitus on pääasiassa hajakuormitusta maataloudesta, metsätaloudesta sekä haja-asutuksesta, mutta valuma-alueella on myös jonkin verran pistekuormitusta aiheuttavaa teollisuutta sekä turvetuotantoa.
Kojonjoen ekologinen tila on välttävä ja tilaa heikentää erityisesti korkeat ravinnepitoisuudet. Kojonjoen virtaamien ja vedenkorkeuksien vaihtelut ovat suuria ja alue on hyvin tulvaherkkää, koska valuma-alueella ei sijaitse juurikaan virtaamia tasaavia järvialtaita. Suuret virtaamavaihtelut ja toistuvat tulvat huuhtovat ravinteita vesistöön, lisäävät eroosiota ja heikentävät myös joen kalakannan olosuhteita.
Kartta, Kojonjoki. © Varsinais-Suomen ELY-keskus
Valuma-alueen pinta-ala: 470 km2
Joen pituus: 70 km
Kunnat: Forssa, Urjala, Humppila, Loimaa
Peltoprosentti: 40 %
Järvisyys valuma-alueesta: 0,4 %
Keskivirtaama: 3,8 m3/s
Niinijoki virtaa Loimaan kunnan alueella ja laskee Loimijokeen hieman Alastaron keskustan yläpuolella. Valuma-alueesta yli puolet on peltoa, mikä näkyy vedenlaadussa mm. sameutena ja korkeina ravinnepitoisuuksina. Jokeen kohdistuu hajakuormitusta myös metsätaloudesta ja haja-asutuksesta ja joen latvaosissa on turvetuotantoa. Niinijoen ekologinen tila on välttävä ja se on Loimijoen sivujoista yksi runsasravinteisimmasta. Niinijoen valuma-alueella ei sijaitse lainkaan järviä ja virtaamavaihtelut joessa ovat tästä syystä suuria.
Kartta, Niinijoki. © Varsinais-Suomen ELY-keskus
Valuma-alueen pinta-ala: 225 km2
Joen pituus: 32 km
Kunnat: Loimaa, Oripää, Koski TL, Pöytyä, Marttila
Peltoprosentti: 56 %
Järvisyys valuma-alueesta: 0 %
Keskivirtaama: 1,9 m3/s
Kourajoki virtaa kaikkiaan kolmen maakunnan - Pirkanmaa, Varsinais-Suomi ja Satakunta - alueella vaikka pituutta on vain 45 km. Joki saa alkunsa Punkalaitumelta ja kulkee alkuosan nimellä Palojoki ja muuttuu Kourajoeksi Huittisten alueella, jossa se laskee Loimijokeen n. 10 km Huittisten keskustan yläpuolella. Joki virtaa viljelysmaiden läpi ja jokivesi on sameaa ja runsasravinteista. Valuma-alueella on paljon myös metsää ja valuma-alueen yläosissa jonkin verran turvetuotantoa. Valuma-alueen turvemaista johtuen Kourajoki on muista Loimijoen sivujoista poiketen humuspitoista ja väriltään ruskeaa. Kourajoen/Palojoen ekologinen tila on välttävä ja muiden Loimijoen alueen sivujokien tapaan se on herkästi tulviva, etenkin valuma-alueen yläosissa.
Valuma-alueen pinta-ala: 230 km2
Joen pituus: 45 km
Kunnat: Punkalaidun, Loimaa, Huittinen
Peltoprosentti: 38 %
Järvisyys valuma-alueesta: %
Keskivirtaama: 2,3 m3/s
Jänhijoki saa alkunsa Tammelan järvialueelta ja laskee Loimijokeen Jokioisten kunnan alapuolella. Valuma-alueen yläosa on metsävaltaista aluetta, mutta muuttuu Forssan ja Jokioisten alueella peltovaltaisemmaksi. Jänhijoen ekologinen tila on tyydyttävä. Vaikka se on ekologiselta tilaltaan paremmassa kunnossa kuin muut Loimijoen sivujoet, kohdistuu siihenkin voimakasta hajakuormitusta ja sen ravinnepitoisuudet ovat suuria ja vesi sameaa erityisesti suurten virtaamien aikaan keväällä ja syksyllä. Valuma-alueen järvet sijaitsevat pääosin valuma-alueen latvaosissa, joten ne eivät tasaa jokialueen virtaamia ja virtaamanvaihtelut ovatkin suuria mikä näkyy mm. vedenlaadun voimakkaana vaihteluna.
Kartta, Jänhijoki. © Varsinais-Suomen ELY-keskus
Valuma-alueen pinta-ala: 205 km2
Joen pituus: 33 km
Kunnat: Tammela, Forssa, Jokioinen Humppila, Ypäjä
Peltoprosentti: 31 %
Järvisyys valuma-alueesta: 3,8 %
Keskivirtaama: 1,6 m3/s
Punkalaitumenjoen latvat sijaitsevat Punkalaitumen kunnan koilliskulmassa, Urjalan rannoilla. Joki virtaa Punkalaitumen keskustan läpi ja laskee Loimijokeen aivan sen loppupäässä Huittisissa. Punkalaitumenjoen valuma-alueella ei ole juurikaan järviä ja alueen suurin järvi, Vehkajärvi sijaitsee jokivesistön latva-alueilla. Vähäjärvisyydestä johtuen virtaamavaihtelut ovat suuria ja Punkalaitumenjoen alue on tulvaherkkää. Punkalaitumenjoki virtaa peltoalueiden läpi ja jokivesi on sameaa ja runsasravinteista. Vedenlaatu vaihtelee paljon virtaamavaihteluiden mukaan. Punkalaitumenjoen ekologinen tila on välttävä.
Kartta, Punkalaitumenjoki. © Varsinais-Suomen ELY-keskus
Valuma-alueen pinta-ala: 425 km2
Joen pituus: 53 km
Kunnat: Punkalaidun, Huittinen, Urjala, Humppila, Sastamala, Loimaa
Peltoprosentti: 37 %
Järvisyys valuma-alueesta: 0,6 %
Keskivirtaama: 4,2 m3/s
