Edistämme kuntien alueidenkäytön suunnittelua ja annamme kuntien kaavoja koskevia lausuntoja. Lisäksi edistämme kulttuuriympäristön hoitoa ja kulttuuriperinnön vaalimista, myönnämme rakennusperinnön hoitoavustuksia ja teemme rakennussuojeluun liittyviä päätöksiä.
Etelä-Savon kulttuuriympäristötyöryhmä jakaa joka toinen vuosi Etelä-Savon kulttuuriympäristöpalkinnon. Palkinto myönnetään innostavasta esimerkistä eteläsavolaisen rakennetun kulttuuriympäristön hyväksi tehdystä työstä.
Palkintoehdokkaita haettiin avoimella ehdotusmenettelyllä kesällä 2025. Kulttuuriympäristötyöryhmä valitsi esitetyistä ehdokkaista seuraavat kolme finalistia.
Riimukiven tilan rakennuskanta esittelee 1800-luvun maatilaa. Tila toimi aktiivisena maatilana 1970-luvulle saakka. Nykyisin tila on avoinna vieraille kesäaikaan kahvilana sekä tapahtumien aikaan ympäri vuoden. Tilan nykyiset omistajat etsivät pitkään kohdetta, jossa herättää eloon entisaikain maatilakokemus rakennusperintöä ja ympäristöä vaalien. 2020-luvun alussa löytyi Riimukiven tila, ja uudet omistajat ryhtyivät kehittämään kohdetta ja tapahtumatarjontaa. Kunnostustyöt on tehty perinteitä kunnioittaen ja materiaaleja kierrättäen. Historian elävöittäminen ja todenmukaisen historiallisen tunnelman ja elämyksen tarjoaminen niin pienille kuin isommillekin vieraille on omistajille sydämen asia. Riimukivessä huolellinen pohdinta ulottuu myös tavaroihin ja materiaaleihin. Nykyajan pakolliset vaatimukset on piilotettu tai integroitu huolellisesti taustalle. Matkailukohteessa on nykypäivänä monta huomioitavaa seikkaa, yhtenä tärkeänä esteettömyys. Omistajat jatkavat kohteen kehittämistä sekä tilan ja rakennusten historian selvittämistä.
Finalistiperusteet: Kunnostetut rakennukset esittelevät 1800-luvun maatilaa. Monipuolinen tapahtumatoiminta avaa kohteen yleisölle. Kuvat kohteen verkkosivuilla herättävät kiinnostuksen kulttuuriympäristöön.
Kuva: Riimukiven tila
Riimukiven päärakennuksen tupa. Kuva: Riimukiven tila.
Kohteen verkkosivut: www.riimukiventila.fi
1500-luvulla perustettu Partalan kuninkaankartano sijaitsee Männynmäen kulttuurimaisemassa. Nykyisin Juvan museona toimiva päärakennus on 1800-luvun lopusta ja korotettu nykyiseen asuun vuonna 1927. Juvan kunta on omistanut kohteen vuodesta 1919 lähtien. Tilalla harjoitettiin maataloutta 1970-luvulle saakka, sen jälkeen tilalla toimi pitkään maatalouden tutkimuskeskus. Alueen museotoiminta alkoi Juvan karjalaisten museon perustamisella vuonna 1980. Nykyään vireässä pihapiirissä toimii kaksi museota, galleria ja hotelli ravintoloineen.
Yksi aitta on siirretty pihapiiriin muualta, mutta muuten runsas rakennuskanta on autenttista, kartanoon aikoinaan rakennettua. Kunnostustöitä on tehty pitkäjänteisesti ja kulttuurihistorialliset arvot huomioiden. Alueelta on tehty myös arkeologisia löytöjä. Kohteen museot ovat auki kesäisin, mutta pihapiiri on avoin aina. Partalan kehittämisessä ja käytössä on panostettu yhteistyöhön niin varhaiskasvatuksen ja koulujen, paikallisten yhdistysten kuin muidenkin toimijoiden kanssa.
Finalistiperusteet: Kunnan monipuolinen panostus kohteiden kunnostukseen ja ylläpitoon. Miljöötä ja toimintaa on kehitetty arvot huomioiden. Kohteelle on tehty myös puutarhasuunnitelma vuonna 2022, mikä on hieno esimerkki kokonaisvaltaisesta suunnittelusta ja hyvä innoittaja muille Etelä-Savon matkailu- ja kulttuuriperintökohteille.
Partalan kuninkaankartanon museoalue. Kuva: Juvan kunta, Riku Munnukka 2024.
Museon avoimissa ovissa vuonna 2025 kuultiin luento sotilasvirkataloista. Kuva: Juvan kunta, Johanna Kuusisto 2025.
Kohteen verkkosivut: www.visitjuva.fi/partalanmuseoalue
Rantasalmen Parkumäellä on herätetty henkiin vuonna 1949 rakennettu tanssilava, jossa edelliset tanssit soitettiin vuonna 1970. Nykyinen omistajaporukka osti tanssilavan vuonna 2023. Sen jälkeen kohteessa on pidetty tanssien lisäksi niin yksityisiä kuin julkisia tapahtumia ja juhlia, näytetty elokuvia ja vietetty kantri-iltamat. Osallistujia on ollut ”vauvasta vaariin”, mikä on ollut erityisen ilahduttavaa. Tanssilavan rakensi aikoinaan paikallinen urheiluseura, ja myynnissä jäi tunne, että seura arvosti uusien omistajien yhteisöllisen käytön tavoitetta. Kesäkäyttöön tarkoitettua tanssilavaa on kunnostettu maltillisesti, rakennus oli varsin hyvässä kunnossa jo ostohetkellä. Korjaus- ja maalaustöitä on tehty talkoilla. Tanssilavan seinistä löytyy kirjoituksia eri vuosikymmeniltä. Vanhoja elementtejä, kuten lippuluukku, on säilytetty. Ja tanssilavan iltaan olennaisesti kuuluvat höyrynakit tehdään tottakai alkuperäisellä höyryttimellä!
Finalistiperusteet: Kohde ylläpitää tanssilavojen kulttuuriperintöä. Yhteisöllinen, autenttinen tila, jossa tarpeelliset korjaukset tehty maltillisesti. Isomman porukan yhteinen kulttuuriperintöponnistus, jossa tunnistettu alueelle merkityksellinen aineellinen ja aineeton kulttuuriperintö.
Korholan lava. Kuva: Riihisaari – Savonlinnan museo, Katri Nousiainen 2025.
Korholan lavalla soi jälleen musiikki. Kuva: Korholan lava 2025
Kohteen Instagram-tili: www.instagram.com/korholanlava/
Palkittavien kohteiden ja tekojen tulee liittyä rakennusperintöön ja kulttuuriympäristöön. Palkinnon voi saada esimerkiksi korjaus- ja kunnostustyö, pitkäaikainen hyvä hoitojatkumo, pitkäaikainen toiminta kulttuuriympäristön hyväksi, kulttuuriympäristökasvatustyö, ansiokas selvitystyö tai julkaisu, rakennettuun kulttuuriympäristöön liittyvä taideprojekti tai muu rakennettuun kulttuuriympäristöön liittyvä esitys.
Palkinnon myöntämisen tavoitteena on nostaa esiin innostavia esimerkkejä rakennetun kulttuuriympäristön ylläpito-, kohennus- ja pelastustöistä. Palkinto voidaan jakaa myös rakennetun kulttuuriympäristön säilymisen edistämisen puolesta tehdystä erityisestä työstä tai projektista. Työn tulee olla valmistunut viimeisen neljän vuoden aikana. Kohteen tulee sijaita tai työn tulee olla tehty Etelä-Savon maakunnan alueella. Työn suunnittelija ja kohteen omistaja voivat olla myös Etelä-Savon ulkopuolelta.
Etelä-Savon kulttuuriympäristötyöryhmä kerää hakuvuoden keväällä ehdotuksia palkinnon saajaksi avoimella haulla. Esitetyistä kohteista Etelä-Savon kulttuuriympäristötyöryhmä valitsee finaaliehdokkaat ja kilpailuun erikseen pyydettävä, kulttuuriympäristöön ja rakennusperintöön kiinnostuneisuutta osoittanut tuomari päättää palkinnon saajasta hakuvuoden syksyllä.
13.11.2025