Pakkasen puute ei ehkäise kevään kelirikkoa

Kelirikkoaika on muuttunut viime vuosina ilmastonmuutoksen myötä. Vaikka huhtikuussa eletään perinteistä kelirikkoaikaa, esiintyy kelirikkoa nykyään myös syksyisin. Kelirikkoa on kahta tyyppiä. Pintakelirikossa sula vesi ja jää ei pääse poistumaan tieltä, koska tien rakenne on jäässä. Tällöin soratien pinta saattaa velliintyä ja siihen muodostuu uria. Runkokelirikossa roudan sulaessa tien rakenteissa siihen kerääntynyt vesi heikentää tierakenteen kantavuutta.

Tänä vuonna pintakelirikkoa on esiintynyt lähes koko talven. Esimerkiksi Uudenman ELY:n alueella sorateillä kelirikosta varoittavia merkkejä ei tällä hetkellä tarvitse erikseen ottaa esille, koska ne ovat olleet jo esillä melkein koko talven. Uudenmaan ELY:n alueella on 7200 kilometriä päällystettyjä teitä ja 1900 kilometriä sorateitä.

Perinteisesti kelirikkoa on pidetty sorateiden ongelmana, mutta sitä saattaa esiintyä paikka paikoin myös päällystetyllä tieverkolla, eli sellaisilla pienillä teillä, mitkä on rakennettu entisten kärrypolkujen päälle ilman tierakenteen erillistä vahvistamista. Tänä keväänä päällystetty tieverkko on kuitenkin kärsinyt enemmän pintavaurioista suojaavan lumipäällysteen eli -polanteen puuttuessa.

"Kelirikossa raskaat kuljetukset saattavat kokea ongelmia ja juuttua kiinni. Pahimmassa tapauksessa tie saattaa pettää alta", varoittaa Kaakkois-Suomen ELY:n kunnossapitoyksikön päällikkö Tuomas Vasama, mutta lisää: "Kun on näin lämmintä, eivätkä tien rakenteet ole jäätyneet, runkokelirikko ei välttämättä äidy pahaksi tänä vuonna."

Runkokelirikkoa voidaan ehkäistä pitämällä tien rakenteet kunnossa.

"Olemme pystyneet parantamaan tien rakennetta niin että kantavuus säilyy, vaikka vettä rakenteeseen pääsisikin", Vasama toteaa.  Hänen mukaansa ongelma saadaan yleensä näin kerralla korjattua.

Pintakelirikon ongelmat ovat puolestaan kytköksissä keleihin. Ongelmaa helpottaa työn oikea ajoitus. Aluksi tielle ajetaan tarpeeksi kulutuskerrosmursketta, jotta se saadaan syksyllä tiivistettyä muotoonsa. Toiveena tämän jälkeen on, että tie jäätyisi. Pahimmillaan muotoontiivistyksen jälkeen saattaa tulla märkä ja lämmin jakso, jonka aikana soratie menee urille. Jos vielä keli tämän jälkeen kylmenee, urat jäätyvät tiehen, mikä tekee auraamisesta hankalaa.

Uudenmaan alueella ei tällä hetkellä ole millään teillä painorajoituksia. Yritysten tarpeet yritetään ottaa myös rajoituksissa huomioon.

"Yöpakkasia voi jonkin verran hyödyntää raskaimmissa kuljetuksissa, kun tie saattaa aamulla olla tarpeeksi jäässä kestääkseen hyvin suurta painoa", Vasama toteaa ja kehottaa isompia määriä kuljetettaessa ottamaan yhteyttä ELY-keskuksen liikenteen asiakaspalveluun.

"Yhteisesti sopimalla saamme kyllä kuljetukset hoidettua."

Uudellamaalla runkokelirikkoa isomman murheen on aiheuttanut se, että lauhan ja märän talven jälkeen teiden päällysteiden kunto on kärsinyt. Tämä on näkynyt tiestön reikiintymisenä päällystetyillä teillä ja sorateiden liejuuntumisena.

"Teiden paikkaamisessa on ollut hankaluuksia pysyä perässä. Talvikaudella paikkaamiseen ei ole oikein hyviä menetelmiä, eikä kestävää paikkaa riitä joka kohtaan", Vasama pahoittelee. Pysyvämpiä paikkauksia onkin tarkoitus tehdä kevään aikana.

Kaakkois-Suomen ELY-keskus vastaa tienpidosta ja liikennejärjestelmän kehittämisestä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien alueella sekä eteläisen hankinta-alueen (Kaakkois-Suomen, Uudenmaan ja Hämeen ELY-keskusten alueet) teiden rakenteen parantamiskohteiden, alueellisten investointien, sillankorjausten, päällystystöiden, tiemerkintöjen ja sähköteknisten laitteiden ylläpidon hankinnasta sekä teiden hoitourakoiden valvonnasta.

Lisätietoa

Tuomas Vasama, Kaakkois-Suomen ELY:n kunnossapitoyksikön päällikkö, puh: 040 504 8713, [email protected]

Liikenteen asiakaspalvelu puh. 0295 020 600 ma-pe klo 9-16