Hakkuun sijaan suojelu mahdollista ainutlaatuisilla ja hankalasti hyödynnettävillä metsäpalstoilla (Keski-Suomi)

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman eli METSO:n avulla pysäytetään metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantumista sekä vakiinnutetaan luonnon monimuotoisuuden suotuisaa kehitystä. Tähän mennessä ohjelman avulla on suojeltu Keski-Suomessa yli 6000 hehtaaria arvokasta metsäluontoa. Suojelu perustuu maanomistajan vapaaehtoisuuteen ja maanomistaja saa suojelusta käyvän korvauksen.

Tavanomaista talousmetsää ei METSO-ohjelmalla voida suojella, mutta jos kyseessä on esimerkiksi hankalan kulkuyhteyden päässä oleva ja pitkälle luonnontilassa oleva palsta, voi suojelu tulla kyseeseen. Useasti se on maanomistajalle järkevä vaihtoehto taloudellisessakin mielessä.

Suojeluratkaisuun päätyivät myös Kirsti Krogerus ja Eero Peltonen, joilta ELY-keskus osti keväällä Viitasaaren Vuorilahdella sijaitsevan saarikiinteistön luonnonsuojelutarkoituksiin.

– Päädyimme suojeluratkaisuun, koska halusimme säilyttää vapaata rantaa kaikkien yhteiseksi iloksi. Kiinteistöllemmehän olisi voinut rakentaa neljä kesämökkiä. Järvi on minulle tuttu jo lapsuudesta ja olen surulla seurannut muun muassa sitä, kuinka järven hiekkarannat ovat mökittyneet, kertoo Kirsti Krogerus.

– Enää ei ole hiekkarantoja, joille kuka tahansa voisi mennä turvallisesti lasten kanssa uimaan ja kahvittelemaan. Omallekin palstallemme oli vaikea rantautua. Toisaalta sen rannoilla on upeita silokallioita, kalliojyrkänne ja louhikoita. Näiden luontoarvojen vuoksi saaripalsta soveltui Metso-ohjelmaan, Krogerus ja Peltonen toteavat.

Suojeluprosessi aloitetaan ottamalla yhteyttä asiantuntijaan

– Jos ei itse pysty arvioimaan kohteen kelvollisuutta, voi ottaa yhteyttä ELY-keskukseen. ELY-keskuksen biologi käy tarkastamassa sen, täyttyvätkö METSO-ohjelman valintaperusteet, yksikön päällikkö Risto Kujala Keski-Suomen ELY-keskuksesta kertoo.

Mikäli alueen luonnonsuojelulliset arvot täyttyvät, puustosta otetaan ajan tasalla olevat tiedot, joiden perusteella määritetään korvauksen suuruus. Kun yhteisymmärrykseen on päästy, voidaan sopia kiinteistön tai määräalan kaupasta. On myös mahdollista säilyttää suojeltava alue maanomistajan omistuksessa. Tällöin maksetaan kertakaikkinen korvaus metsätaloudellisen hyödyn menetyksestä. Käytännössä korvaus on maapohjan arvon verran pienempi kuin myytäessä alue.

– Suojeluun erinomaisesti soveltuvia kohteita ovat mm. lehdot, ravinteiset suot, korvet, lehtipuustoiset metsät, puustoiset perinneympäristöt, metsäluhdat ja tulvametsät. Olemassa oleviin suojelualueisiin rajoittuvat alueet ovat yleensä aina kelvollisia. Hyvä tunnusmerkki on myös, jos metsässä ei ole tehty hakkuita ja hoitotoimia muutamaan vuosikymmeneen ja lahopuustoa on sekä pysty- että maapuuna, Kujala vinkkaa.

Lisätietoja:

Yksikön päällikkö
Risto Kujala
p. 0295 024 765

Keski-Suomen ELY-keskus