Apolloperhosten suojelua tehostetaan yhteistyöllä (Varsinais-Suomi, Satakunta)
(Metsähallitus ja Varsinais-Suomen ELY-keskus tiedottavat 13.5.2020)
Metsähallitus ja Varsinais-Suomen ELY-keskus tehostavat pikkuapollo- ja isoapolloperhosen suojelutyötä. Perhoskartoituksia tehdään kesän aikana Saaristomerellä.
Kartoitusalueet on valittu vanhojen esiintymistietojen perusteella, mutta kuka tahansa saaristossa liikkuja voi auttaa ilmoittamalla havainnostaan. Molemmat perhoset ovat uhanalaisia ja ennakkokartoitusten perusteella lajien elinalueet ovat vähentyneet ja kannat supistuneet Saaristomerellä viimeisen 15 vuoden aikana. Esiintymien säilyminen edellyttää suunnitelmallista luonnonhoitoa.
Kuva: Pikkuapollo voikukalla. © Iiro Ikonen
Suojelutyö keskittyy Saaristomeren alueelle
Perhoskartoitusta toteutetaan suojelualueilla ja niiden ulkopuolella. Kartoittajat liikkuvat Paraisten sisäsaaristossa sekä Kemiönsaarella, Hiittisten ja Vänön ulkosaaristossa touko-kesäkuussa. Toukokuussa lasketaan isoapollon toukkia ja molempien ravintokasveja ja kesäkuussa lentäviä pikkuapolloperhosia. Kesän kartoitusten ja tutkimusten pohjalta laaditaan toimintaohjelmat lajien säilyttämiseksi. Suojelutyön yhteistyöryhmässä on mukana myös Turun Yliopisto sekä asiantuntijoita eri organisaatioista.
Molemmat perhoset ovat elinympäristönsä suhteen vaateliaita. Toukka elää yhden kasvilajin varassa ja aikuiset tarvitsevat mesikasveja. Pikkuapolloperhosen elinympäristöjä on hoidettu yksittäisiä Saaristomeren alueella eri hankkeiden turvin. Vaikka hankkeita on ollut useita, pelkät yksittäiset toimet eivät ole onnistuneet turvaamaan sen elinoloja. Laji elää avoimissa lehdoissa ja ravinteisilla niityillä. Sen ravintokasvi on pystykiurunkannus. Saaristomeren erityisoloihin perehtynyt Arkipelagia-seura on jo kokeiluluontoisesti avannut ketoja parilla saarella.
Sekä pikkuapollo- että isoapolloperhonen ovat luontodirektiivin liitteen IV lajeja ja rauhoitettuja lajeja. Liitteen IV lajien esiintymispaikkojen tilan hävittäminen tai heikentäminen on kielletty.
Hoitotoimia jo aloitellaan
Kartoituksen ja luonnonhoidon mahdollistaa Metsähallituksen vetämä RannikkoLIFE-hanke ja tänä vuonna käynnistynyt ympäristöministeriön luonnonhoidon tehostamiseen tähtäävä Helmi-ohjelma. Pikkuapolloperhosen hoidon tehostamisohjelma aloitetaan kattavalla kartoituksella nykytilan selvittämiseksi. Samanaikaisesti hoitotoimia jo käynnistellään, sillä pikkuapolloperhosen elinalueiden hoidosta on vankkaa kokemusta. Toimintaohjelma lajin säilymiseksi laaditaan talven 2020 aikana. Vuonna 2021 kohteiden kunnostus ja hoito pyörähtää voimalla käyntiin.
Viime kesän kartoitusten perusteella isoapolloperhosen elinalue on supistunut Saaristomeren alueella. Laji elää kallioilla, kalliokedoilla ja niityillä. Toukka syö isomaksaruohoa. Kartoitukset jatkuvat vuonna 2020 esiintymän laajuuden selvittämiseksi ja hoitotoimien suunnittelu ja kokeilu alkaa. Hoitotoimilla pyritään lisäämään isomaksaruohoa ja mesikasveja lajin elinalueella. Myös isoapollolle laaditaan Saaristomeren alueelle hoito-ohjelma.
Kartoitusten lisäksi selvitetään yhdessä Turun ylipiston kanssa isoapollon elinympäristövaatimuksia sisäsaaristossa. Tämän lajin kohdalla hoitokokemus on vielä vähäistä, vaikka erilaisia toimia on jo kokeiltu. Arkipelagia-seura ja Paraisten luonnonsuojeluyhdistys jatkavat pienimuotoisia hoitotöitä isoapollon elinalueilla. Metsähallitus taas aloittaa kokeiluluontoiset toimet ulkosaaristossa isoapollon elinalueella.
Miten sinä voit auttaa näiden perhosten säilyttämisessä Saaristomeren lajistossa?
Ilmoita havaintosi lajista alla listatuille asiantuntijoille. Isoapolloperhonen, joka ei ole ison kokonsa vuoksi sekoitettavissa mihinkään muuhun lajiin, lentää heinäkuussa. Pikkuapolloperhonen lentää kesäkuussa omintakeisella liitelytyylillään. Perhosten säilyminen alueella edellyttää usein luonnonhoitotoimia. Perhoset hyötyvät mesikasveista, pienialaisista kedoista ja avarasta lehtimetsästä. Niitä voi auttaa jopa omassa mökkipihassa muun muassa vähentämällä nurmikon leikkuuta. Samalla saat perhoset pihallesi pölyttäjiksi. Lisäksi vapaaehtoinen suojelualueen perustaminen on hyvä keino edistää kohteiden luonnonhoitoa. Talkooleireille osallistumalla taas pääsee konkreettisesti itse hoitamaan perhosten elinalueita.
Yhteystiedot:
Maija Mussaari, suojelubiologi, Metsähallitus, Rannikon luontopalvelut, 040 556 7794
Iiro Ikonen, ylitarkastaja, Varsinais-Suomen ELY-keskus, 0295 022 869
Kartoittajat:
Risto Vilen, suunnittelija, Varsinais-Suomen ELY-keskus, 0295 022 018
Charlotta Berlin, suunnittelija, Varsinais-Suomen ELY-keskus, 0295 022 733