Navigointivalikko
Tiedotteet 2019

Vesistöjen levähaitat Kainuussa 2019 (Kainuu)

Kesällä 2019 levähaittoja oli keskimääräistä hieman enemmän pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna. Lyhyehkö hellejakso heinäkuulla lisäsi jonkin verran leväkukintoja, mutta kukinnat jäivät pääosin lyhytaikaisiksi. Loppukesästä järvien lämpötilat olivat keskimääräistä hieman korkeampia ja leviä esiintyi vielä syyskuussakin. Reaaliaikaisen levähaittaseurannan käynnistys on vaikuttanut näytteiden määrään vuodesta 1998 lähtien. Kesällä 2019 ympäristökeskukseen tuli 19 levähaittailmoitusta 19 paikasta. Nämä kaikki ilmoitukset olivat sinilevien aiheuttamia yhtä lukuun ottamatta, joka oli viherlevän aiheuttamaa. Kesällä 2019 Kainuun alueella sinileväkukintojen pääaiheuttajia olivat laji Anabaena lemmermannii, Anabaena circinalis, Woronichinia naegeliana ja Aphanizomenon-suku. Nämä kaikki edellä mainitut lajit voivat muodostaa myös myrkyllisiä kukintoja. Kesällä 2019 ei levänäytteistä testattu niiden myrkyllisyyttä. On kuitenkin muistettava, että sama levälaji voi olla toisessa kukinnassa myrkyllinen ja toisessa taas myrkytön. Edelleen samassa kukinnassa tänään myrkytön kukinta voi olla huomenna myrkyllinen. Silmämääräisesti tai mikroskopoimalla myrkyllisyyttä ei voida päätellä.

Alkukesästä kainuulaisissa vesistöissä esiintyi runsaasti kuusen ja männyn siitepölyä. Siitepöly ei ole myrkyllistä ja se painuu pohjaan vettyessään. Elokuulla esiintyi jonkin verran kuusen suopursuruosteen sieni-itiölauttoja kainuulaisissa vesistöissä lukuun ottamatta yksittäisiä havaintoja. Ruostesieni värjää kuusten uusia vuosikasvaimia oranssinruskeaksi. Suopursuruoste ei ole myrkyllistä ja se on yleensä vain esteettinen haitta vesistöissä, eikä sillä ole kytköstä vesistöjen kuormitukseen. Sieni-itiöt leijailevat vesistöjen pinnalle tuulen mukana ja painuvat muutaman viikon jälkeen pohjasedimenttiin.

Reaaliaikaisessa levähaittaseurannassa on ollut Kainuussa mukana 23 kohdetta. Erittäin runsaasti havaittiin levää kesällä 2019 seurannassa Suomussalmella Ruokojärvessä ja Jumalisjärven pohjoisosassa. Runsaita kukintoja esiintyi 3 kohteessa eli Suomussalmen Kuivajärvessä ja Korpijärvessä sekä Sotkamon Särkisessä. Havaittavia kukintoja esiintyi 8 kohteessa eli Sotkamon Sotkamojärvessä ja Nuasjärven Karankalahdessa; Kajaanin Kaupunginlammessa, Sokajärvessä, Vimpelinlammessa ja Oulujärven Jormuanlahdessa sekä Paltamon Iso-Melasessa. Havaintokohteista kymmenessä ei esiintynyt lainkaan kukintaa kesällä 2019. Reaaliaikainen levähaittaseuranta oli käynnissä kesäkuun alusta syyskuun loppuun ja sitä on tarkoitus jatkaa ensi vuonna samassa laajuudessa. Viimeisellä havaintoviikolla oli yhdessä kohteessa vielä leväkukintaa. Mikäli lämpimät syyssäät jatkuvat, voi sinileväkukintoja edelleenkin esiintyä kainuulaisissa vesistöissä.

Myös kansalaiset voivat tallentaa havaitsemiaan leväkukintoja Järvi-Meriwikiin ns. havaintolähetin kautta. Havaintolähetti on verkkosovellus, jolla voi tallentaa havaintoja Järvi-Meriwikiin. Se on suunniteltu toimimaan erityisesti kosketusnäytöillä. Havaintolähettiä ei ladata sovelluskaupasta, vaan se toimii kaikissa uudehkoissa verkkoselaimissa missä tahansa käyttöjärjestelmässä. Havaintolähetin käyttö vaatii verkkoyhteyden. Käynnistä Havaintolähetti avaamalla älypuhelimen tai muun laitteen nettiselain ja menemällä osoitteeseen: https://www.jarviwiki.fi/havaintolahetti

Lisätietoja

Ympäristöasiantuntija Reima Leinonen, Kainuun ympäristökeskus, puh. 0295 023 799

Yksikön päällikkö Sari Myllyoja, Kainuun ympäristökeskus, puh 029 502 3833


Alueellista tietoa