Lounais-Suomen pohjavesien hyvä tila on vaarantunut - Varsinais-Suomen ELY-keskus edistää pohjavesiensuojelua useilla toimilla (Varsinais-Suomi, Satakunta)
Lounais-Suomessa on 256 pohjavesialuetta, joista riskialueeksi on nimetty 46 aluetta. Riskialueiden määrä on hieman kasvanut edelliseen tila-arvioon (2013) verrattuna. Lisäksi Lounais-Suomessa on edelleen 16 pohjavesialuetta, joiden vedenlaadusta ei ole riittävästi tietoa tilan tai riskien arvioimiseksi, vaikka alueella sijaitsee tai on sijainnut pohjaveden tilaa vaarantavaa toimintaa. Varsinais-Suomen ELY-keskus on päivittänyt pohjavesien tilan luokittelua kolmannen vesienhoitokauden 2016 – 2021 toimenpiteiden suunnittelua varten. Pohjavesien luokittelu on osa koko EU:n kattavaa vesienhoidon suunnitteluprosessia.
Riskialueiltakin otetaan talousvettä
Pohjaveden tilalle riskiä aiheuttavat muun muassa pilaantuneet maa-alueet, teiden talvikunnossapito, teollisuusalueet sekä maa- ja kotieläintalous. Riskialueeksi luokittelun syynä on pääasiassa ollut liukkauden torjunnasta johtuva korkea kloridipitoisuus tai pohjavedestä löytyneet torjunta-aineet. Pohjavedestä on löytynyt lisäksi metalleja, liuotinaineita, öljyhiilivetyjä tai bensiinin lisäaineita sekä räjähdeaineiden jäämiä. Osalla alueista pohjavedessä on havaittu haitta-aineita useamman eri toiminnan takia.
Riskeistä huolimatta pohjavettä voidaan käyttää vedenhankintaan lähes kaikilla riskialueilla. Vesilaitokset ja terveydensuojeluviranomaiset vastaavat siitä, että kuluttajille tuleva vesi on aina talousveden laatuvaatimukset täyttävää.
Viisi pohjavesialuetta huonossa tilassa
Pohjaveden tilaa arvioidaan sekä kemiallisen että määrällisen tilan perusteella. Pohjavesien tilaluokittelu perustuu vesienhoitoasetuksessa annettuihin pohjaveden ympäristönlaatunormeihin sekä arvioihin todettujen haitallisten aineiden vaikutuksista ympäristöön ja vedenhankintaan.
Lounais-Suomessa viiden pohjavesialueen kemiallinen tila on huono. Huonon kemiallisen tilan syynä ovat torjunta-aineet, korkeat kloridipitoisuudet, liuotinaineet sekä raskasmetallit. Suurimmalla osalla näistä alueista vedenotto on jouduttu lopettamaan tai vedenottoa on rajoitettu. Erityisesti näille alueille tullaan suunnittelemaan toimenpiteitä, jotta pohjaveden tila olisi hyvä vuonna 2021.
Suojelusuunnitelmia ja vaihtoehtoisia liukkaudentorjunta-aineita
Vesienhoidon tavoitteena on turvata hyvälaatuinen pohjavesi pitkälle tulevaisuuteen, sillä Lounais-Suomessa vesihuoltolaitosten jakamasta vedestä 90 % on pohja- tai tekopohjavettä. Pohjavesien ennaltaehkäisevä suojelu on tärkeää, sillä likaantuneen pohjaveden puhdistaminen on hankalaa ja kallista.
Pohjaveden suojelua ja riskienhallintaa on tehostettu viime vuosina edistämällä pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatimista. Suojelusuunnitelmia käytetään ohjeena kaavoituksessa, viranomaisvalvonnassa ja lupahakemusten käsittelyssä. Suojelusuunnitelmassa selvitetään alueen pohjavesiolosuhteet ja riskit, esitetään suositukset riskien hallitsemiseksi, tehostetaan seurantaa ja varaudutaan vahinkojen varalta.
Kunnilla on ollut mahdollisuus hakea ympäristöministeriön avustusta suojelusuunnitelmien laatimiseen tai vanhojen suojelusuunnitelmien päivittämiseen. Lounais-Suomessa avustusta myönnettiin tänä vuonna Kemiönsaaren, Liedon, Pöytyän, Kosken, Auran, Marttilan kunnille ja Someron kaupungille. Ensi vuodeksi avustusta on hakenut Karvian kunta. Toistaiseksi suojelusuunnitelma on laadittu noin 80 %:lle Varsinais-Suomen ja Satakunnan tärkeistä pohjavesialueista. Suunnitelmia ja niiden päivittämistä tarvitaan erityisesti riskialueille ja huonossa tilassa oleville pohjavesialueille. Jatkossa on erittäin tärkeää varmistaa suojelusuunnitelmissa esitettyjen pohjavesien suojelutoimenpiteiden toteutuminen, jotta pohjavesiin kohdistuvat uhkat saadaan minimoitua. Pohjavesialueiden huomioimista maankäytön suunnittelussa tulee myös tehostaa.
Varsinais-Suomen ELY-keskus on ottanut käyttöön ympäristöystävällisemmän liukkaudentorjuntamenetelmän neljällä pohjavesialueelle sijoittuvalla tieosuudella Paimiossa, Sauvossa ja Laitilassa. Liukkaudentorjunnassa perinteisesti käytetty natriumkloridi korvataan vähemmän haitallisella kaliumformiaatilla, joka hajoaa hiilidioksidiksi ja vedeksi. Kaliumformiaatin teho liukkaudentorjunnassa on lähes yhtä hyvä kuin natriumkloridilla, mutta se on kymmenen kertaa kalliimpaa, mikä rajoittaakin sen käyttöä laajemmin. Pohjavesisuojausten rakentaminen on tehokkain menetelmä suojata pohjavesialueet, mutta niiden toteuttamiseen ei ole osoitettu erillisrahoitusta. Viime vuosina pohjavesisuojauksia on toteutettu lähinnä suurempien tiehankkeiden yhteydessä. Kaliumformiaatti tarjoaakin vaihtoehtoisen keinon vähentää ympäristökuormitusta pohjavesialueilla.
Lisätietoa:
pohjavesiasiantuntija Maria Mäkinen, p. 0295 022 913
Vesienhoitotoimet tarpeen pohjavesien tilan paranemiseksi (Tiedote 17.12.2019 /YM)