Uuden maakunnan työ- ja elinkeinopalveluita suunniteltiin yhteistyössä kuntien kanssa – maakuntavaltuutettujen laaja toimenkuva yllätti kuntapäättäjät (Kainuu)

Vuodesta 2020 alkaen työ- ja elinkeinopalveluista vastaa Kainuun maakunta, kun ELY-keskus ja TE-toimisto lakkaavat. Muutosta ennakoidakseen Kainuun maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelutoimielin järjesti työ- ja elinkeinopalveluita eli maakunnan kasvupalveluita esittelevän kuntakierroksen. Helmi–maaliskuussa järjestetyn kierroksen aikana kasvupalveluita esiteltiin Kainuun kuntien luottamushenkilöille sekä työllisyys- ja elinkeinopalveluista vastaavalle henkilöstölle.

– Kierroksen tarkoitus oli luoda kuntien ja tulevan maakunnan välille yhteisymmärrys ja aloittaa keskustelu tulevista kasvupalveluista, kuvaa kierroksen lähtökohtia Kainuun maakunta- ja sote-uudistuksen väliaikaisen valmistelutoimielimen jäsen ja TE-toimiston johtaja Tiina Veijola.

Kierroksen tarkoitus oli avata kuntien ja uuden maakunnan välinen vuoropuhelu ja esitellä tulevan maakunnan palvelukokonaisuutta kuntapäättäjille sekä kuntien viranhaltijoille. Moni päättäjä totesikin, että maakuntien koko palvelukirjo yllätti, kun julkisuudessa eniten huomiota saavat sote-palvelut.

Maakunnan kasvupalveluilla edistetään yritystoimintaa, yritysten kasvua, uudistumista ja kansainvälistymistä sekä vastataan työmarkkinoiden muutoksiin ja turvataan osaavan työvoiman saatavuutta. Tilaisuuksien aikana luottamushenkilöt ja viranhaltijat listasivat niitä palveluita, jotka ovat erityisen tärkeitä uuden maakunnan elinvoimaisuuden kannalta.

Tärkeimmiksi nostetut ja eniten keskustelua herättäneet aiheet vaihtelivat kunnasta toiseen, mutta tietyt esimerkit nousivat esiin lähes joka kunnassa. Muun muassa työllisyydenhoidon palveluiden digitalisoiminen mietitytti läpi Kainuun: löytävätkö kaikki apua tarvitsevat oikeisiin kanaviin ja saako jatkossa henkilökohtaista palvelua, kuntapäättäjät pohtivat. 

– Digitalisaatio ei poista henkilökohtaista puhelimitse tai kasvokkain tapahtuvaa palvelua tulevaisuudessakaan, mutta se mahdollistaa henkilökohtaista palvelua täydentävien palveluiden saatavuuden ajasta ja paikasta riippumattomasti. Digitalisaatio on vapauttanut jo nykyisellään enemmän resurssia henkilökohtaiseen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluun. Mikäli asiakkaalla ei ole mahdollisuutta käyttää digitaalisia palveluita, hän saa tarvitsemansa palvelut jatkossakin hoidettua joko puhelimitse tai kasvokkain, sanoo Kainuun TE-toimiston palvelujohtaja Kati Kemppainen.

Yrityspalveluiden osalta moni luottamushenkilö taas oli huolissaan muun muassa starttirahan, kuljetustuen ja muiden yrityspalveluiden kohtalosta, sillä kyseiset rahoitusmuodot ovat niitä, joita maakunta voi halutessaan järjestää. Lakisääteistä velvoitetta muun muassa starttirahan ja kuljetustuen maksamiseen ei maakunnalla ole.

– Maakunta voi profiloitua yrittäjäystävälliseksi maakunnaksi panostamalla näihin ei-lakisääteisiin yrityspalveluihin. Nämä asiat ovat jatkossa maakunnan itsensä päätettävissä, toteaa Kainuun ELY-keskuksen elinkeino, työvoima ja osaaminen -yksikön päällikkö Pasi Loukasmäki.

Kuntakierrosten perusteella Kainuun maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelijat työstävät yhteenvedon uuden maakunnan palveluiden pohjaksi. Maakunnan valmistelijoiden sekä kuntien välistä keskustelua ja yhteistyötä jatketaan keväämmällä järjestettävässä seminaarissa.

• Lisätietoa Kainuun maakunta- ja sote-uudistuksesta
• Valtakunnallista tietoa maakunta- ja sote-uudistuksesta

Lisätietoja:

Tiina Veijola, Kainuun maakunta- ja sote-uudistuksen väliaikaisen valmistelutoimielimen jäsen, TE-toimiston johtaja, puh. +358 295 039 116, tiina.veijola(at)te-toimisto.fi