Helle lisännyt selvästi leväkukintojen määrää (Kainuu)

Kainuussa leväesiintymiä on ollut alkukesän 2018 aikana selvästi enemmän aikaisempiin vuosiin verrattuna.  Kesäkuun lopulla alkaneet leväkukinnat ovat lisääntyneet hellejakson alettua. Lisäksi ukkossateet ovat huuhtoneet vesistöihin fosforia, joka on edesauttanut levien kasvua.

Tähän mennessä on tehty useita levähaittahavaintoja. Sinilevää on havaittu tähän mennessä ainakin seuraavissa järvissä: Nuasjärvi, Vimpelinlampi, Kaupunginlampi, Haatajanjärvi, Syvä Tervajärvi, Iso-Sintiö, Sokajärvi, Korpijärvi, Rokuanjärvi, Sotkamojärvi, Kiiskisjärvi ja Iso-Riihijärvi.

Leväkukintojen aiheuttajina ovat olleet pääsääntöisesti Anabaena-suvun sinilevät, jotka voivat muodostaa myös myrkyllisiä kukintoja. Ilmoitetuissa leväkukinnoissa levämäärät ovat olleet suurimmassa osassa kohtalaisen vähäisiä.

Alkukesän levähaittahavainnoissa on ollut myös ilmoituksia männyn siitepölystä, joka kulki lauttoina ympäri järveä tuulen mukana. Siitepölystä ei ole terveydellistä haittaa, ja se painuu ajan kuluessa vesistöjen pohjaan. Paksut lautat voivat haista pahalle mädäntyessään. Viime viikkoina on alkanut esiintyä myös ruostesieni-itiöiden muodostamia vaaleanruskeita lauttoja vesistöissä. Myöskään niistä ei ole terveydellistä haittaa.

Pääsääntöisesti sini- ja viherlevän erottaa toisistaan seuraavasti. Viherlevä on lähes aina kiinnittyneenä kasveihin, rantakiviin tai laiturirakennelmiin. Sinilevä on yleensä hiutalemaisesti vapaana kelluvaa ja lauttaantuu tuulella rannoille. Kuivuessaan rannalla se muodostaa turkoosin sinisen vyön. Tätä voi myös kokeilla kastelemalla höyläämätöntä laudanpätkää levävedessä. Myös tässä tapauksessa kuivuessaan levä vaihtaa väriä turkoosin siniseksi. Sinilevät voivat olla hermo- tai maksatoksisia ja sama laji voi olla toisessa kukinnassa myrkyllinen ja toisessa taas myrkytön. Levän myrkyllisyyttä ei voi erottaa silmämääräisesti.

Järviveden leväisyyden voi tarkastaa ottamalla sitä kirkkaaseen lasipurkkiin. Jos vedessä on selvästi näkyvissä vihreitä levähippuja, tulee sen käyttöä eritoten löylyvedeksi välttää. Sinileväkukinnan aikana järvivettä ei tulisi käyttää myöskään kasvimaan kasteluvetenä. Samoin lasten ja lemmikkieläinten tulisi välttää uimista levävedessä. Leväisessä vedessä uimisen jälkeen tulisi käydä suihkussa. Levämyrkyt aiheuttavat päänsärkyä, huimausta, nuhaa, kuumetta ja pahoinvointia.

Erilaisia sinileviä on kaikissa vesistöissämme, mutta niiden säännölliset ja runsaat massaesiintymät keskittyvät reheviin ja mataliin vesistöihin.

Sinilevät pystyvät muodostamaan massaesiintymiä eli kukintoja myös laadultaan hyvissä vesistöissä, koska ne voivat ottaa tarvitsemansa typen ilmasta erilaissolujen avulla. Tällöin esimerkiksi rankkasateen jälkeen vesistöön huuhtoutunut fosforisykäys riittää laukaisemaan kukinnan. Mikäli säätyyppi jatkuu poutaisena ja pitempään tuulettomana, leväkukintoja esiintynee tulevina viikkoina useimmissa Kainuun järvessä.

• Kuva: sinilevä
• Kuva: viherlevä
• Kuva: männyn siitepöly
• Kuva: suopursuruoste

Lisätietoja

Suunnittelija Reima Leinonen, reima.leinonen(at)ely-keskus.fi, puh. 0295 023799

Yksikön päällikkö Sari Myllyoja, sari.myllyoja(at)ely-keskus.fi, puh 0295 023833