Pirkanmaalle menestystä vesienhoitoa ja biotaloutta edistävissä kärkihankkeissa (Pirkanmaa)

 

 

 

 

Pirkanmaalla on alkamassa neljä bio- ja kiertotalouden sekä vesienhoidon edistämiseen tähtäävää hanketta hallitusohjelman kärkihankerahoituksella.  

Ympäristöministeriö myönsi rahoitusta neljälle hankkeelle, jotka toteuttavat hallituksen Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön -kärkihanketta.

- Kärkihankerahoituksella halutaan tukea innovatiivisia kokeiluja. Erilaiset hankkeet täydentävät toisiaan mainiosti ja ne voivat hyödyttää koko Pirkanmaan ympäristöä ja taloutta, kun vesien ja vesiluonnon tilaa sekä virkistyskäyttömahdollisuuksia parannetaan ja kiertotaloutta kehitetään yhteistyöllä, asunto- energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo.

Pirkanmaan hankkeissa tavoitellaan vesienhoidon tehokkaan ja toimintakykyisen toimintaorganisaatiomallin rakentamista Ikaalisten reitille, alueellisen ravinnekierrätysyhteistyömallin luomista Kangasalla, virtsan erilliskeräilyn ja lannoitekäytön konkreettista soveltamiskonseptia Hiedanrannassa sekä rakennekalkituksen vaikutuksen selvittämistä Pakkalanjärven fosforikuormitukseen.  

- Kaikki hankkeet tukevat osaltaan erinomaisesti myös Pirkanmaan vesienhoidon ja biotalouden tavoitteita, toteaa erikoistutkija Ämer Bilaletdin Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

Kärkihanketuki hankkeille on yhteensä yli 0,6 milj. euroa. Hankkeet päättyvät vuoden 2019 loppuun mennessä.  

Yhteistyöllä vesistöt kuntoon Ikaalisten reitillä

Pirkanmaan keskeisen vesistöalueen Ikaalisten reitin vedet ovat huonommassa tilassa kuin Pirkanmaan vesistöt keskimäärin, vaikka virkistyskäyttöarvoltaan alue on erittäin merkittävä. Alue on vesistöiltään ja maankäytöltään hyvin monipuolinen ja sen voidaan ajatella olevan vesistö- ja kuormitusnäkökulmasta "Pirkanmaa pienoiskoossa". Alueelle sijoittuvat myös valtakunnan tasolla kolme merkittävää raakkujokea.

- Reitin järvillä ja joissa on toteutettu useita kunnostushankkeita, mutta alueella on myös tehty monia suunnitelmia, jotka eivät ole jostain syystä edenneet toteutukseen, toteaa vesitalousasiantuntija Anne Mäkynen Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

Pirkanmaan vesienhoidon toimenpideohjelman ja toimeenpanon ongelmana yleisemminkin on toimenpiteiden konkretia vesistöalueilla. Tämän vuoksi nähdään tärkeänä pyrkiä edistämään toimenpiteiden toteutumista hankkeessa perustettavan vapaaehtoisen ja pysyvän vesienhoito-organisaation avulla.

- Paikallisista toimijoista, yhdistyksistä sekä viranomaisista koostuvan organisaation tehtävä on koota hallitusti ja kustannustehokkaasti yhteen erilaiset hankeideat ja kesken olevat hankkeet sekä selvittää erilaisia rahoitusmahdollisuuksia, Mäkynen jatkaa.

Alueelle laaditaan vuoteen 2027 ulottuva konkreettinen toteuttamisohjelma ja alueen toimijoita kannustetaan ja sitoutetaan hanketoimintaan. Toimintamallia laajennetaan saatujen kokemusten perusteella muille Pirkanmaan vesistöalueille. Hankkeessa perustetaan paikkatietoon perustuvalle nettialustalle vesiensuojelurakenteiden malliverkosto, ja siinä testataan erilaisia joukko- ja kansalaisrahoitusmenetelmiä. Hanke kytkeytyy tiiviisti parhaillaan laadittavaan Kokemäenjoen vesistöalueen kattavaan vesivisioon.  

Hankkeen toteutuksesta vastaa Pirkanmaan ELY-keskus. Hankepartnerina toimii Pirkanmaan liitto. Hankkeessa on mukana laaja joukko sidosryhmiä ja paikallisia toimijoita sekä asukkaita.

Hiedanrannassa kerätään virtsaa lannoitteeksi

Tampereen Hiedanrannan erottelevien kuivakäymälöiden ja -pisuaarien virtsaa hyödynnetään peltomittakaavan lannoituskokeissa. Kokeilut ovat osa elokuussa käynnistynyttä HIERAKKA-hanketta, jossa kerätään tietoa virtsan lannoitekäytön pitkäaikaisvaikutuksista ja haitta-aineista. Samalla edistetään virtsan lannoitekäyttöä ja myönteisempää asenneilmapiiriä.

Tampereen ammattikorkeakoulun, Käymäläseura Huussi ry:n ja Ekokumppanit Oy:n HIERAKKA-hanke järjestää Hiedanrannassa tapahtumia kaupunkilaisille, viranomaisille ja asiantuntijoille sekä esittelee koepeltoja.

- Hankkeen toivotaan vauhdittavan ravinnekiertoa kaupungeissa ja edistävän kiertotaloutta tukevia periaatteita kaupunki- ja yhdyskuntasuunnittelussa. Toiminta on jatkoa 2016 päättyneelle BIOUREA-hankkeelle, jossa kuivakäymälöistä kerätyllä virtsalla lannoitettiin ohrapeltoa Mikkolan tilalla Iittalassa ja Sipilän tilalla Kangasalla, kertoo Hierakka-hankkeen projektipäällikkö Eeva-Liisa Viskari.

Tampereen Hiedanrannasta kaavaillaan 25 000 asukkaan ja 10 000 työpaikan kaupunginosaa. Ennen rakentamista kiertotaloutta edistetään konkreettisin kokeiluin. Yhteisöille, yrityksille ja oppilaitoksille on annettu mahdollisuus toteuttaa erilaisia kehityshankkeita alueella. Ensimmäisiä käytännön toteutuksia olivat Kulttuuritila Kuivaamon 13 erottelevaa kuivakäymälää ja viisi vedetöntä urinaalia. Kuivaamon järjestelmä riittää palvelemaan noin tuhatta kävijää.

Alueellinen biokiertomalli ravinnekierrätyksen tehostamiseksi - BioKierto                                                                                                                                 

BioKierto-hankkeessa kehitetään alueellisen ravinnekierron mallia Kangasalalla, jossa elintarviketeollisuus, maa- ja puutarhatalous ovat keskittyneet maantieteellisesti pienelle alueelle. Ravinnekiertojen kehittämisellä haetaan alueelle lisää kiertotaloutta, jonka odotetaan tuovan taloudellisia sekä ympäristöllisiä hyötyjä.

- Parantuneen ravinnekierron katsotaan tuovan materiaalisäästöä ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä vähentävän alueen vesistöihin ja sitä kautta Itämereen kohdistuvia ravinnekuormia, projektitutkija Jarkko Nummela Hämeen ammattikorkeakoulusta toteaa.

Ravinnekiertomallissa sovellettavia menetelmiä ovat mm. biokaasun tuotanto, hyönteiskasvatus, biohiilen tuotanto, sivuvirtojen arvokomponenttien erotus, leväkasvatus ja vesien käsittely.

Hankkeen toteuttamisesta vastaavat Hämeen ammattikorkeakoulu, Luonnonvarakeskus ja Oulun yliopisto. Yhteistyökumppaneina toimivat alan ratkaisuja toimittavat yritykset sekä keskeiset alueen elinkeinoharjoittajat. Järjestettävillä työpajoilla pyritään tavoittamaan myös muita paikallisia toimijoita ja yhteisöjä. Hankkeen tuloksena saadaan malli, jolla voi parantaa paikallista ravinnekiertoa ja lisätä alueen elinvoimaisuutta.

#Rakava - Rakennekalkitusta Pakkalassa - fosforivalunnat kuriin!

Pakkalanjärvi on Kangasalan Sahalahdella sijaitseva matalahko ja ekologiselta tilalta heikoksi luokiteltu järvi. Järvi on ollut aiemmin pahoin rehevöitynyt ja sinileväkukintoja on havaittu kasvukaudesta riippuen, jopa siinä määrin että järven virkistyskäyttö on estynyt. Järven keskisyvyys on vain 0,6-1,0m lähteestä riippuen, vesi sameaa ja järvi mutapohjainen. Järven tilan parantamiseksi perustetun suojeluyhdistyksen toiminnan puitteissa on mm. tehty järvikortteen niittoa, roskakalojen poistoa, järven hapetusta ja muita toimia järven tilan parantamiseksi.

- Uutena menetelmänä tullaan nyt kokeilemaan rakennekalkitusta järveen virtaavien Hampaalanojan ja Loukkaanojan valuma-alueilla, kertoo agrologi Juho Urkko.

Rakennekalkituksessa poltetun- ja sammutetun kalkin seosta pellolle levittämällä saadaan savimaiden mururakenne paranemaan ja näin mm. maan suodatuskyky paranee ja ravinteiden pidätyskyky kasvaa.

Hankkeessa tullaan seuraamaan peltojen maan rakennetta (kuoppatestit) ja ravinnetilaa (viljavuusnäytteet), jonka lisäksi tutkitaan ojien vedenlaatua. Tulokset tullaan raportoimaan veden laadun osalta Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) koostamassa raportissa ja kalkitustyön osalta osana tehtävää opinnäytetyötä. Lisäksi kohteeseen pääsee tutustumaan yleisölle järjestettävissä pellonpiennartilaisuuksissa.

- Hankkeesta poikkeuksellisen tekee sen laaja kumppanipohja, sillä toiminnassa yhdistetään vapaaehtoinen järviensuojelutyö, alueen maatalousyrittäjien voimavarat, koulutus sekä SYKE. Ainoastaan yhteistyöllä voi päästä tuloksiin, vastakkainasettelu on turhaa, Urkko painottaa.

Lisätietoja:

www.ym.fi/ravinteidenkierratys

www.ym.fi/vesienjamerenhoito

Tiedote "Kärkihankerahoitusta vesistöjen kunnostukseen" 22.6.2017 (YM)

Yhteistyöllä vesistöt kuntoon Ikaalisten reitillä:

• Pirkanmaan ELY-keskus, vesitalousasiantuntija Anne Mäkynen, puh. 0295 036 352 sekä erikoistutkija Ämer Bilaletdin, puh. 0295 036 320, [email protected]

Hiedanrannan HIERAKKA-hanke:

• TAMK, projektipäällikkö Eeva-Liisa Viskari, puh. 040 846 9452, eeva-liisa.viskari(at)tamk.fi
• Käymäläseura Huussi ry, projektiasiantuntija Susanna Pakula, puh.  045 875 3576, susanna.pakula(at)huussi.net
• Ekokumppanit Oy, viestinnän suunnittelija Matti Huhta, puh. 040 806 3414, matti.huhta(at)tampere.fi

Biokierto:

• HAMK, projektitutkija Jarkko Nummela, puh. 050 574 5193, jarkko.nummela(at)hamk.fi

#Rakava:

• agrologi Juho Urkko, 050 310 4075, juho.urkko(at)kolumbus.fi, https://rakennekalkitus.blogspot.fi/2017/09/rakennekalkitusta-pakkalassa-ja.html