Globaalit haasteet heijastuivat elinkeinotoimintaan ja työllisyyteen vuonna 2022 – Pirkanmaan ELY-keskus myönsi tukea lähes 86 miljoonaa euroa (Pirkanmaa)

Työllisyyden edistämiseen kanavoitiin Pirkanmaan ELY-keskuksen kautta viime vuonna yhteensä 54 miljoonaa euroa. Yritysten kehittämiseen ja maakunnan eri toimijoiden hankkeisiin myönnettiin rahoitusta 26 miljoonaa euroa, lisäksi maatiloille maksettiin korvauksia 6 miljoonaa euroa.

Keväällä alkanut Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikutti myös ELY-keskuksen toimintaan. Huoltovarmuus- ja energia-asiat vaikuttivat toiminnan suunnitteluun, lisäksi koronapandemian jälkivaikutuksia koettiin vielä viime vuonna.  

Pirkanmaalla osa toimialoista kärsii työvoimapulasta ja työvoiman saatavuusongelmat koskevat yhä useampaa yritystä ja työnantajaa. Viime vuonna pyrittiin helpottamaan osaavan työvoiman saatavuutta monin keinoin.

Kotoutumiskoulutuksessa näkyi Ukrainan sodan vaikutukset. Tilapäisen oleskeluluvan saaneiden asiakkaiden määrä kasvoi TE-toimistossa. Ukrainasta tulleet pakolaiset tarvitsevat kotouttamiskoulutusta, jota onkin lisätty ja tullaan lisäämään jatkossakin. Vuonna 2021 kotoutumiskoulutuksessa oli 486 aloittajaa, vuonna 2022 oli 562 aloittajaa.

Pirkanmaan ensimmäinen jatkuvan oppimisen strategia näki päivänvalon viime vuonna, se viitoittaa kehittämisen painopisteitä ja suuntaa vuoteen 2027 asti. Työ toteutettiin laajalla yhteistyöllä Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Pirkanmaan liiton koordinoimana. Jatkuvalla oppimisella vastataan tarpeeseen kehittää ja uudistaa osaamista elämän ja työuran eri vaiheissa.  

Työllisyyden edistämiseen käytettiin yhteensä 54 miljoonaa euroa

Summa on samaa tasoa kuin edellisvuonna, siihen sisältyy työvoimakoulutus, palkkatuki, starttiraha, valmennuspalvelut ja yhteishankintakoulutukset. Näistä suurin osa kanavoitiin TE-toimiston ja työllisyyden kuntakokeilun kautta. Osaajia koulutettiin työvoimapulasta kärsiville aloille, mm. ict-, hoiva, metalli- ja konepaja-, majoitus- ja ravitsemusaloille.  

RekryKoulutus ja TäsmäKoulutus vastasivat yrityskohtaisiin työvoimatarpeisiin etenkin ict-alalla. Pirkanmaan ELY-keskus tuki yrityksiä uuden työvoiman rekrytointeihin sekä nykyisen henkilöstön kehittämiseen hankittavilla koulutuksilla yhteensä 2,2 miljoonalla eurolla, mikä oli samaa tasoa kuin edellisvuonna. Näitä ns. yhteishankintakoulutuksia hyödynsi yhteensä 157 yritystä.  

Uusien työntekijöiden rekrytointiin tähtäävistä RekryKoulutuksista puolet kohdistui ict-alan tehtäviin. Yhteensä RekryKoulutuksiin osallistui 132 yritystä. Koulutusten avulla yritykset saivat uusia työntekijöitä mm. ohjelmistokehitykseen, data-analytiikkaan, pilvipalveluihin ja ohjelmistointegraatioihin. Näihin RekryKoulutuksiin on hakijoita vielä riittänyt, mutta useisiin muihin koulutuksiin kuten esimerkiksi metalliteollisuuden tehtäviin hakijamäärät laskivat.

Tiettyjen alojen, kuten hoiva-, puhtauspalvelu-, turvallisuus- sekä ravintola-alan laajaan työvoimapulaan on vastattu muun muassa tutkintotavoitteisilla rekrytoivilla työvoimakoulutuksilla.  

TäsmäKoulutuksia järjestettiin 17 yrityksessä. TäsmäKoulutus on tarkoitettu nykyisen henkilöstön koulutukseen silloin, kun yrityksessä tapahtuu muutoksia, jotka edellyttävät osaamisen päivittämistä. Ulkomaalaistaustaisille työntekijöille räätälöityihin yrityskohtaisiin Työpaikkasuomi-kielikoulutuksiin osallistui yhteensä 86 henkilöä 7 yrityksessä. Näiden koulutusten tavoitteena on edistää ulkomaalaistaustaisen henkilöstön valmiuksia selviytyä arjen työtehtävistään suomen kielellä.   

Yritysten kehittämistoimenpiteitä tuettiin rahoituksella, konsultoinnilla ja koulutuksella

Pirkanmaan ELY-keskuksen kanavoima rahoituksen määrä yrityksille ja yhteisöille laski viime vuonna reilusti verrattuna vuoteen 2021, lähes samalle tasolle kuin ennen koronavuosia. Viime vuonna rahoitusta myönnettiin kaikkiaan noin 26 miljoonaa euroa, edellisvuonna 46 miljoonaa euroa. Edellisvuonna käytettävissä oli mm. yli 10 miljoonaa euroa lisärahoitusta yrityksen kehittämisavustukseen, jota myönnettiin yritysten elpymistoimiin, kuten investointeihin.  

− Maaseudun yritysrahoituksen merkitys korostui viime vuonna, koska yrityksen kehittämisavustukseen myönnettävä rahamäärä pieneni. Lisäksi hakemisessa ja päätöksenteossa oli valtakunnallisia järjestelmäviiveitä, selventää Pirkanmaan ELY-keskuksen elinkeinot, työllisyys ja osaaminen -vastuualueen johtaja Mika Sievi-Korte.

Vuonna 2022 EU-osarahoitteisella yrityksen kehittämisavustuksella tuettiin 50 hanketta, joille myönnettiin yhteensä 2,1 miljoonaa euroa. Avustus suunnattiin yritysten kehittämistoimenpiteisiin pääasiassa nuorille yrityksille. Investointeja ei voitu yrityksen kehittämisavustuksella tukea Pirkanmaan alueella määrärahojen vähyyden vuoksi.  

ELY-keskusten yritysten kehittämispalvelujen suosio jatkui vuonna 2022. Yrityksen kehittämispalveluja ovat Analyysi, Konsultointi ja Koulutus. Viime vuonna Analyysi- ja Konsultointi-palvelua käytti 378 yritystä. Johdon koulutusohjelmiin osallistui 55 pirkanmaalaista yritystä. Rahaa yritysten kehittämispalveluihin käytettiin vähän yli 2 miljoonaa euroa. Palvelut ovat pienten ja keskisuurten yritysten käytettävissä myös vuonna 2023.

ESR-rahoituksessa vuosi 2022 oli EU:n ohjelmakausien taitekohta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoitus väheni vuodesta 2021 noin seitsemällä miljoonalla johtuen EU:n ohjelmakausien vaihtumisesta. Vuonna 2022 myönnettiin viimeisiä ohjelmakauden 2014−2020 varoja erityisesti koronapandemiasta selviytymiseen kohdennetuista REACT-EU:n varoista. Rahoitusta myönnettiin digitaalisten taitojen parantamiseen sekä yritysten ja yrittäjien nopean muutoskyvykkyyden lisäämiseen yli miljoonalla eurolla. Vuoteen kuului myös uuden ohjelmakauden 2021−2027 valmistelua, jonka ensimmäinen haku aukesi syksyllä 2022.  

Maaseuturahaston tukia haettiin vuonna 2022 edelleen aktiivisesti

Vuonna 2022 maaseuturahaston rahoitusta on ollut käytössä saman verran kuin aiempinakin vuosina. Rahoitusta haettiin aktiivisesti, vaikka toimintaympäristön muutokset, kuten energian hintojen raju nousu ja kokonaiskannattavuuden heikkeneminen vaikuttivat toimijoiden riskinottokykyyn.  

Vuonna 2022 rahoitusta myönnettiin Pirkanmaalla reilu 21 miljoonaa euroa.

• Maatilojen investointeihin ja sukupolvenvaihdoksiin 12,9 miljoonaa euroa, josta oli korkotukilainaa 5,5 miljoonaa euroa.
• Maaseudun muun yritystoiminnan investointeihin 5,9 miljoonaa euroa, sisältäen elpymisvaroja sekä Leader-ryhmien kautta kanavoidut eurot.
• Maaseudun kehittämishankkeisiin 2,8 miljoonaa euroa, sisältäen elpymisvaroja sekä Leader-ryhmien kautta kanavoidut eurot.
• Maatiloille maksettiin korvauksia noin 6 miljoonaa euroa. Korvauksista valtaosa eli 4,5 miljoonaa euroa suuntautui Pirkanmaan yli 500 luomutoimijalle. Ympäristösopimusten mukaisista toimista maksettiin korvausta noin 0,8 miljoona euroa. Viljelijän neuvontakorvauksia maksettiin noin 0,7 miljoonaa euroa.  

Viime vuonna käytettävissä oli EU:n elpymisvarat, joilla edistettiin yritysten energia- ja materiaalitehokkuutta. Lähes kaikki rahoitetut yritysten investoinnit liittyivät lämmöntuotannon muuttamiseen tai sähkökäytön pienentämiseen. Aurinkopaneelien hankinta energiakustannusten pienentämiseksi oli suosituin tukimuoto. Lisäksi elpymisvaroilla rahoitettiin maaseudun laajakaistainvestointeja.

Maaseudun yritystuen rahoituksen kysyntä on pysynyt hyvällä tasolla koko rahoituskauden ajan huolimatta pandemiasta ja kustannuskriisistä. Tuet jakautuvat usean eri toimialan kesken, mutta aiempien vuosien tapaan metalli- sekä puunjalostustoimijoita on suhteessa enemmän. Tuet kohdistuvat pääosin investointeihin. Vuonna 2022 rahoitukseen edenneiden investointien odotetaan synnyttävän seuraavien vuosien aikana Pirkanmaalle noin 60 uutta kokoaikaista työpaikkaa.  

Maaseuturahaston työllisyysvaikutukseksi arvioidaan yli 700 uutta luotua kokoaikaista työpaikkaa vuosina 2015–2022.

Lista rahoitetuista yrityksistä 2022 (pdf)

Lisätietoja

Johtaja Mika Sievi-Korte, puhelin 0295 036 068

Sähköposti on muotoa [email protected]