Tiedotteet 2013

Vesienhoito haasteellista Länsi-Suomessa (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus)

Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan vesien tila on huonompi kuin Suomessa keskimäärin

Vesien tilan valtakunnallinen luokittelu on valmistunut. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialueella hyvää huonommassa tilassa on 72 % jokien pituudesta, 66 % järvien ja 45 % rannikkovesimuodostumien pinta-alasta. Vesien tila on suurimmaksi osaksi pysynyt samana kuin vuoteen 2006 päättyneellä ensimmäisellä luokitusjaksolla. Varsinkin jokivesistöt ovat hieman parantuneet johtuen mm. vallinneesta happamuusoloiltaan paremmasta jaksosta. Erityisesti Kyrönjoen vesistöalueella jokimuodostumien tila on parantunut. Joissakin vesistön osissa ovat myös ravinnepitoisuudet hieman laskeneet. Toisaalta osassa vesistöjä on menty myös huonompaan suuntaan mm. Kauhavanjoen yläosalla. Parantuneita vesimuodostumia on selvästi enemmän kuin huonontuneita.

Luokitus perustuu ekologiaan, ei pelkkään veden laatuun

Luokittelu perustuu Euroopan vesipolitiikan puitedirektiiviin. Vesienhoidon tavoitteena niin Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla kuin muuallakin Suomessa ja koko EU:ssa on vesien hyvän tai erinomaisen tilan saavuttaminen ja säilyttäminen pinta- ja pohjavesissä vuoteen 2015 mennessä. Hyvä ekologinen tila tarkoittaa, että esim. kalojen, pohjaeläinten, vesikasvien ja planktonlevien esiintymisessä ja lajistossa on korkeintaan vähäisiä ihmisen toiminnasta aiheutuvia muutoksia. Keinotekoisten ja voimakkaasti muutettujen vesimuodostumien (mm. tekojärvet) tilan tulee olla hyvä suhteutettuna parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan. Kemiallisen tilan ts. haitallisten aineiden perusteella tapahtuva luokitus on vielä kesken.

Rehevöityminen, happamuus ja rakenteelliset muutokset vaikuttavat vesistöihin

Pohjanmaan maakuntien vesien tilaa heikentää erityisesti rehevöityminen, kiintoainekuormitus, maaperän happamuus sekä rakenteelliset muutokset, kuten padot ja perkaukset. Ravinne- ja kiintoainekuormitus on pääosin peräisin maataloudesta, haja-asutuksesta, metsätaloudesta ja turvetuotannosta. Paikallisesti vesiin vaikuttaa myös pistekuormitus sekä turkistuotanto. Maamme happamat sulfaattimaat sijaitsevat lähes kokonaan Pohjanmaalla. Sulfaattimaiden kuivatus aiheuttaa merkittävää happamuus- ja metallikuormitusta, joka heikentää varsinkin rannikon jokien tilaa. Pohjanmaan maakuntien jokia on vuosien saatossa voimakkaasti muutettu perkaamalla, oikomalla, patoamalla ja säännöstelemällä. Nämä toimet ovat estäneet kalojen vapaata liikkumista sekä vähentäneet sopivien elinympäristöjen määrää ja laatua.

Jokivesistöillä suurimmat ongelmat

Yli kaksi kolmasosaa alueemme jokivesistä on hyvää huonommassa tilassa, osa jopa huonossa tilassa. Tilaa ovat heikentäneet ja heikentävät mm. voimakas ravinnekuormitus, vesirakentamisen vaikutukset sekä useissa vesistöissä erityisesti happamien sulfaattimaiden ja maankuivatuksen aiheuttama happamuus ja korkeat metallipitoisuudet. Tilan muutokset näkyvät mm. veden sameutena, vesimäärien muutoksina, liettymisenä ja kalaston muutoksina. Osassa huonoja jokia ei pysyvää kalastoa ole lainkaan johtuen mm. happamuudesta ja rakenteellisista muutoksista. Suuret joet ovat pääosin tyydyttävässä tai välttävässä tilassa. Hyväkuntoisiakin jokia kuitenkin löytyy. Nämä sijaitsevat yleensä valuma-alueiden latvaosissa alunamaiden yläpuolella, niihin kohdistuva ravinnekuormitus on vähäistä tai enintään kohtalaista ja niiden uomat ovat luonnontilaisia tai vain vähän muutettuja.

Järvet kärsivät kuormituksesta

Järvet ovat pääosin tyydyttävässä tilassa, mutta myös välttävässä ja toisaalta hyvässä tilassa olevia järviä löytyy. Suurin syy järvien heikentyneeseen tilaan on maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon hajakuormitus. Ulkoisen kuormituksen seurauksena alkanut sisäinen kuormitus vaivaa myös monia järviä, vaikka sen arviointi on usein vaikeaa. Järvissä tilan heikentyminen näkyy veden samentumisena, sinileväkukintoina, kalastonmuutoksina sekä umpeenkasvuna. Säännöstely saattaa matalissa järvissä heikentää tilaa välillisesti heikentämällä talvista happitilannetta. Hyväkuntoiset järvet ovat joko pohjavesivaikutteisia tai sijaitsevat valuma-alueiden latvaosissa. Osa näistä on luontaisesti hyvinkin tummavetisiä.

Ulkosaaristo sisäsaaristoa paremmassa tilassa

Rannikkovesien osalta sisäsaaristo on lähes kokonaan korkeintaan tyydyttävässä tilassa. Sisäsaaristoalueiden tilaa heikentää jätevesien ja jokien tuoma ravinnekuormitus, jolle matalat ja suljetut saariston alueet ovat herkkiä. Ulkosaaristo sitä vastoin on pääosin hyvässä tilassa, vaikka muutoksia on havaittavissa sielläkin. Jokien mukana tulevan kuormituksen lisäksi saariston tilaa heikentää Itämeren yleinen rehevöitymiskehitys. Rannikkovesien heikentynyt tila näkyy mm. alhaisempana näkösyvyytenä, rihmamaisten levien lisääntymisenä, sinileväkukuntoina sekä toisaalta tärkeän rakkolevän taantumisena alueen eteläosissa.  

• Kartta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueesta (pdf,1,2 Mt)
• Pylväskaavio vesimuodostumien tilasta (jokien pituus, järvien ja rannikkovesien pinta-alat, pdf, 12 kt))

Lisätietoja luokittelusta antaa:

Yleisesti luokittelusta sekä joet ja järvet:
Tutkija Anssi Teppo, 0295 027 948, [email protected]

Rannikkovesien luokittelusta:
Erikoistutkija Hans-Göran Lax, 0295 027 863, [email protected]

Yleisesti vesienhoidosta ja vesienhoidon tavoitteista sekä kemiallisesta luokittelusta:
Erikoissuunnittelija Vincent Westberg, 0295 027 956, [email protected]