- Ajankohtaista
- Kuulutukset ja ilmoitukset
- Yleistiedoksiannot maantielle jätettyjen ajoneuvojen siirtämiseksi
- Valtion liikenneväylien suunnittelu - kuulutukset
- Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen valtakunnalliset ja useampaa aluetta koskevat kuulutukset, yleistiedoksiannot ja päätökset
- Meille töihin
- RSS-palvelu
- Tapahtumat ja koulutukset
- Tarjouspyynnöt ja haut
- Tiedotteet
- Tiedotteet 2021
- Tiedotteet 2020
- Tiedotteet 2019
- Tiedotteet 2018
- Tiedotteet 2017
- Tiedotteet 2016
- Tiedotteet 2015
- Tiedotteet 2014
- Tiedotteet 2013
- Tiedotearkisto
- Tilaa tiedotteita
- Uutiset
- Uutiset 2024
- Uutiset 2023
- Uutiset 2022
- Uutiset 2021
- Uutiset 2020
- Uutiset 2019
- Uutiset 2018
- Uutiset 2017
- Uutiset 2016
- Uutiset 2015
- Uutiset 2014
- Uutiset 2013
- Uutiskirjeet
- Viestintä
Kangos-, Särki-, Jeris- ja Pakajoen taimenen kutualue- ja poikastuotantoaluekunnostusten suunnittelu on käynnistynyt (Lappi)
Kunnostuskohteet sijaitsevat Muonion kunnassa ja suunnitelman mukaisten toimenpiteiden tarkoituksena on lisätä Kangos-, Särki-, Paka- ja Jerisjoen kunnostettavien tiettyjen virta-alueiden taimenen lisääntymis- ja poikastuotantoalueita. Kunnostushankkeen vesitalousluvan hakijana Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta toimii Lapin ELY-keskuksen E-vastuualueen kalatalouspalvelut. Edellä mainituilla jokikohteilla suunnitellut kunnostamistoimenpiteet ovat tarpeen, sillä niillä luodaan edellytyksiä uhanalaisen meritaimenen poikastuotannon kasvulle. Tornionjoen vesistöalueella esiintyy sekä merivaellusta tekevää taimenta että paikallista taimenta. Meritaimenen tärkeimpinä lisääntymisalueina pidetään suhteellisen kaukana, noin 250 kilometriä rannikolta olevia sivujokia, joihin osa suunnittelun kohteina olevista joista sisältyy.
Kunnostushanke on lähtenyt vireille Muonion kalastusalueen sekä alueen osakaskuntien aloitteesta. Hankkeen toteuttamista puoltaa myös se, että suunnittelualueen kalastuksen säätely on järjestetty kunnostushankkeen tavoitteita tukevaksi.Suunnittelun kohteena olevat joet ovat olleet aikanaan uittoväyliä ja uiton helpottamiseksi jokien uomista on poistettu uittoa haitanneet esteet. Suoritetut perkaukset olivat erityisen haitallisia taimenen kutu- ja pienpoikaskivikoille, jotka monin paikoin hävisivät kokonaan koskialueilta. Uiton loputtua jokien uittosäännöt on kumottu ja vesistön käyttöä haitanneet rakenteet poistettiin ja virta-alueita kunnostettiin 1980 – luvulla. Tuolloin uomiin tuli kuitenkin jättää kriisiajan uittomahdollisuus ja kunnostettujen koskialueiden keskiuoma jätettiin kiveämättä. Lisäksi kaikkia perattuja koskia ei kunnostettu 1980-luvun uiton jälkeisissä kunnostustöissä. Edellä mainitun syyn vuoksi kunnostettaviksi esitetyillä kohteilla on edelleen kalataloudellista kunnostamistarvetta.
Suunnitelmassa kunnostettavaksi esitettävillä kohteilla on varmuudella meritaimenen poikastuotantoa Kangos- ja Pakajoella. Särki- ja Jerisjoen taimenkannat ovat suunnittelualueella todennäköisesti paikallista kantaa, mutta kyseisten kohteiden taimenkantojen voimistuessa osa taimenista voi hyvinkin lähteä merivaellukselle. Tornionjoen sivujokien meritaimenkannat ovat äärimmäisen uhanalaisia ja niiden voimistumisen eteen tehtävällä työllä on suurta luonnonsuojelullista arvoa, jota on lähes mahdotonta arvottaa taloudellisesti.
Kunnostamistoimenpiteitä esitetään tehtäväksi seuraavasti: Jerisjoella Olos-, Laita-, Juurikka- ja Vääräkkäkoskella, Pakajoella välillä Kilpisjärventien silta Koirakosken niska, Särkijoella Pitkäkoskella sekä Myllykoskella, Kangosjoella Koivu- Lumio-, Joukko- ja Suukoskella. Miltei kaikille kunnostuskohteille tuodaan kutusoraa, joka sijoitellaan sopiville virta-alueille kaivinkoneen avulla.
Myös jäljelle jääneitä uittosuisteiden osia puretaan ja niistä saatua kiviainesta käytetään koskialueiden kunnostuksiin. Osa uittosuisteista jätetään paikoilleen kulttuurihistoriallisina muistomerkkeinä. Esitetyt kunnostamistyöt on suunniteltu tehtäväksi yhden avovesikauden aikana. Kutusoran ajo useimmalle kunnostusalueelle suoritetaan talviaikaan. Kunnostamistöiden kustannusarvio on 190 000 €.
Taulukko 1. Taulukossa on esitetty kunnostuskohteiden nykyinen pinta-ala (ha) ja kunnostuksen ansiosta tullut koskipinta-alan lisäys (ha), sekä kunnostuksen tavoitteena oleva taimenen pienpoikastuotannon (0+ poikanen) vuosittainen lisäys (yks/a) ja Kangos- ja Pakajoen arvioitu kunnostuksen jälkeinen meritaimenen smolttipoikastuotannon vuosittainen lisäys (yks/a).
Joki |
Kunnostettava koskipinta-ala nykyinen (ha) |
Koskipinta-ala lisäys (ha) |
Arvioitu taimenen pienpoikastuotannon (0+) lisäys (yks/a) |
Arvioitu taimenen smolttipoikasten määrän lisäys (yks/a) |
Kangosjoki |
4,1 |
0,20 |
1 870 |
374 |
Pakajoki |
2,1 |
0,30 |
523 |
105 |
Jerisjoki |
1,7 |
0,33 |
1 828 |
? |
Särkijoki |
1,0 |
0,17 |
1 100 |
? |
Yhteensä |
9,0 |
1,0 |
5 321 |
479 |
Kunnostussuunnittelun kohteena olevien jokien virta-alueiden kunnostuksista hyötyvät myös alueella esiintyvät harjuspopulaatiot.
Suunnittelun pohja-aineistona on käytetty Luonnonvarakeskuksen Tornionjoen vesistöalueella suorittamia meritaimenseurantatutkimuksia. Lisäksi Lapin ELY-keskus teetti vuonna 2014 Pöyry Finland Oy:tä sähkökoekalastusselvityksen suunnittelualueen virta-alueilla. Suunnittelualueen muinaismuisto- ja kulttuurihistoria selvityksen on laatinut Keski-Pohjanmaan Arkeologia Palvelu.
Kunnostussuunnitelman laadinnasta on vastannut Lapin ELY-keskuksen Y-vastuualue ja sen tehtäviin on sisältynyt kunnostuskohteiden maastosuunnittelu, veden laadun arviointi, maa- ja vesialueiden omistajaselvitykset, suunnittelualueen luonnonsuojelullisesti arvokkaiden kohteiden kuvaus, suunnittelukohteiden hydrologisten ominaisuuksien arviointi ja kartta-aineiston laatiminen. Suunnitelmaluonnos on esitelty yleisötilaisuudessa Kangosjärvellä 5.12.2017.
Lisätietoja;
ylitarkastaja Jarmo Huhtala, [email protected], 0400 193 786
- Julkaisupäivä
- 5.12.2017