Rauhallisen alkukesän jälkeen juhannus toi sinileväkukinnat järviin (Pohjois-Savo)
Kuluvan kesän levätilannetta on seurattu perinteiseen tapaan kesäkuun alusta alkaen viikoittaisilla vakiohavaintopaikoilla sekä yleisöhavaintojen perusteella. Kesäkuu alkoi ajankohdalle tyypilliseen tapaan rauhallisesti ja vain muutamia niukkoja sinilevähavaintoja tehtiin vakioseurantapaikoilla. Juhannuksen alusviikolla ja juhannuksen aikana sinileväkukintoja alkoi esiintyä maakunnan suurilla järvillä ja sinilevistä tuli useita yleisöilmoituksia. Tällä hetkellä mm. Kallaveden pintavedessä on paikoin melko runsaasti sinilevää, joten myös rantaan ajautuneita sinilevälauttoja tai -juotteja esiintyy tuulen alapuolisilla paikoilla.
Sinilevää Kuopionlahden rantavedessä, kuvattu 30.6.2016 (kuva: Antti Kanninen)
Levähavaintoja niukoista kukinnoista on viikoittaisessa vakioseurannassa havaittu aiemmin kesäkuussa Siilinjärven Ahmossa ja Kevättömässä. Kuluneella viikolla niukasti levää oli Kallaveden Itkonniemen ja Kiuruveden Toiviaisjärven havaintopaikoilla. Sen sijaan yleisöhavaintoja on tullut juhannuksen seudulla ja sen jälkeen erityisesti suurista järvistä ympäri maakuntaa: Kallavedestä useista paikoista, Virmasvedestä ja Iisvedestä, Sonkarista ja Pohjois-Konnevedestä sekä Suvasvedestä. Viikoittainen vakioseuranta tai yleisöhavainnot eivät kerro todellista tilannetta kaikkien järvien osalta, mutta niistä voidaan päätellä sinilevätilanne yleisesti.
- Melko runsaista yleisöhavainnoista huolimatta poikkeuksellisena sinilevätilannetta ei voi vielä pitää, toteaa hydrobiologi Antti Kanninen Pohjois-Savon ELY-keskuksesta. Juhannuksen jälkeiset ja heinäkuun alun leväkukinnot ovat alueen suurilla järville suhteellisen tavallisia. Alkukesän olosuhteet ovat kuitenkin tänä kesänä olleet suotuisat sinilevien runsastumiselle, sillä lämmin toukokuu lämmitti järviä nopeasti ja esimerkiksi Kallavedessä pintaveden lämpötila on ollut lähes koko kesäkuun ajan keskimääräistä korkeampi. Tänään torstaina 30.6. Kallaveden pintalämpötila on 21,2 astetta eli peräti 4,2 astetta ajankohdan keskiarvoa korkeampi. Viimeaikainen lämpimien ja tyynien sekä tuulisten ja sateisten päivien vaihtelu on lisäksi pintavesikerroksessa tapahtuvan sinilevän kasvun kannalta suotuisaa: tuulet sekoittavat vesikerroksia ja ravinteita pääsee syvemmistä vesikerroksista levien käyttöön, tyyninä ja lämpiminä päivinä levät voivat näiden ravinteiden turvin lisääntyä ja pintalauttoja voi muodostua.
Selvästi sinileväpitoisen veden käyttöä tulee välttää
Leväseurannan havainnot kuvaavat havaintohetken tilannetta kyseisillä seurantapaikoilla, joten järven muissa osissa levätilanne voi olla erilainen ja se voi myös vaihdella lyhyessä ajassa. Sinilevät kuuluvat järven luonnolliseen eliöstöön eikä tilanne ole hälyttävä, jos rantaan on ajautunut vähän levää tai muutoin kirkkaassa vedessä on harvakseltaan tikkumaisia tai ryynimäisiä hiukkasia. Mikäli sinilevää kuitenkin on vedessä selvästi havaittavissa, ei vettä tulisi käyttää löyly-, pesu- eikä talousvetenä eikä syötävien kasvien kasteluvetenä. Tällöin vedessä uimista on myös syytä välttää eikä leväpitoiseen veteen pidä päästää pieniä lapsia eikä kotieläimiä. Altistuminen sinilevämyrkyille voi aiheuttaa muun muassa pahoinvointia, oksentelua, päänsärkyä, tukkoisuutta, silmien kirvelyä, ihottumaa, kuumeilua tai heikotusta. Kaikki sinileväkukinnot eivät ole myrkyllisiä, mutta varovaisuusperiaatteella kaikkiin kukintoihin kannattaa suhtautua varoen eli välttää veden käyttöä.
Ajankohtaista tilannetietoa saa Järviwikistä
Ajankohtaista levätilannetta voi seurata Järviwiki-palvelussa, jonne kansalaiset voivat viedä myös omia levähavaintojaan. Helppo tapa levähavaintojen tekemiseen on Järviwikissä toimiva Havaintolähetti-sivu, joka ei vaadi palveluun kirjautumista eikä sovelluksen asentamista, vaan toimii esim. älypuhelimen nettiselaimella. Ilmoitetut havainnot tallentuvat automaattisesti tietokantaan ja ovat katsottavissa Järviwikistä.
Lisätiedot
Pohjois-Savon ELY-keskus
hydrobiologi Antti Kanninen
p. 0295 026 801, antti.kanninen(at)ely-keskus.fi