Vuoden 2017 Viisikanta -rakennussuojelupalkinnot jaetaan viidelle kohteelle tänään 25.huhtikuuta (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus)

Palkittavia kohteita ovat Huovelinin mylly ja saha Haukiputaalla, Impilinna Kajaanissa, Kallioniemi Taivalkoskella, Haapaveden vanha meijeri Haapavedellä ja Alvar Aallon sauna Oulussa

Itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kulttuuriympäristötoimikunnat ovat päättänet myöntää Viisikanta - rakennussuojelupalkinnon viidelle kohteelle. Palkittavat kohteet edustavat itsenäisyyden ajan eri vuosikymmenillä rakennettua rakennuskantaa sekä yksityisellä että yhteisöllisellä puolella.

Viisikanta – palkinnot myönnetään:

• Iiris Penttilälle Haukiputaalla sijaitsevan Huovelinin myllyn ja sahan perinteitä kunnioittavasta rakennetun ympäristön ja perinnemaiseman säilyttämisestä ja perusparantamisesta.
• Kajaanin kaupungille Kajaanissa sijaitsevan Impilinnan perinteitä kunnioittavasta perusparannuksesta ja käyttötarkoituksen muutoksesta.
• Arinan Kiinteistöt Oy:lle Oulussa sijaitsevan Alvar Aallon saunan alkuperäisessä asussa säilytetyn rakennuksen esimerkillisestä restauroinnista.
• Kallioniemi – säätiölle Taivalkoskella sijaitsevan kirjailija Kalle Päätalon synnyin paikan Kallioniemen perinteitä kunnioittavasta rakennetun ympäristön ja perinnemaiseman säilyttämisestä ja perusparantamisesta.
• Haapaveden kaupungille Haapaveden vanhan meijerin perinteitä kunnioittavasta perusparannuksesta ja käyttötarkoituksen muutoksesta.

 

Viisikanta - palkinnot jaetaan 25.4.2017 klo 13 alkaen Pohjois-Pohjanmaan ELY:n tiloissa osoitteessa Veteraanikatu 1, Oulu. Palkinnot jakaa Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat – vastuualueen johtaja Jonas Liimatta.
 

Lisätietoja Viisikanta-rakennussuojelupalkinnosta:

Pohjois-Pohjanmaan museo, rakennustutkija Juhani Turpeinen, puh. 044 703 7155
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, alueidenkäytönasiantuntija Touko Linjama, puh. 0295 038 558

Alla kuvaukset palkittavista kohteista yhteystietoineen ja kuvia  pdf-tiedostoissa.
Kuvat ovat tiedotusvälineiden käytettävissä. Tarvittaessa alkuperäisiä kuvia voi tiedustella ELY-keskuksen viestinnästä: [email protected]

Kuvia käytettäessä tulee mainita kuvaaja. Kuvat yhtä lukuun ottamatta: Juhani Turpeinen / Pohjois-Pohjanmaan museo. Kulttuurikeskus KIRNUn kuva:  Sisko Isokoski / Haapaveden kaupunki

 

PALKITTAVAT KOHTEET

Huovelinin mylly ja saha / Haukipudas

Kiiminkijoen rannalla Haukiputaan Jussilanperällä sijaitsevan Huovelinin myllyn historia alkoi 1910-luvulla, jolloin veljekset Matti, Aate ja Kristian Jussila rakensivat hirsirunkoisen vesivoimalla toimivan myllyn. Mylly tunnettiin nimellä Jussilanperän mylly. Rakennusta laajennettiin 1920–30-lukujen taitteessa rakentamalla sen yhteyteen saha. Jussilanperän / Huovelinin myllyn ja sahan tiloja laajennettiin 1950-luvulla ja samalla myllyyn uusittiin myös jauhatuslaitteet. Viimeisin laajennus oli 1960-luvun lopussa rakennettu kuivaamo. Mylly ja saha siirtyivät vuonna 1946 Veikko Huovelinille, joka jatkoi töitä myllärinä ja sahurina aina vuoteen 1977 asti. Hänen mukaansa rakennus sai uuden nimensä Haukiputaan/Huovelinin mylly ja saha. Rakennus siirtyi Veikko Huovelinin pojantyttären Iiris Penttilän omistukseen vuonna 2009. 

Huovelinin mylly ja saha on käytöstä poistumisen jälkeen kokenut kovia niin ajan, tulvien, jäiden kuin ilkityöntekijöidenkin osalta. Vuonna 2009 Iiris Penttilä aloitti pitkän projektin "Myllystä ja sahasta kesäasunnoksi ja yksityiseksi museoksi". Kunnostustöiden yhteydessä muun muassa kantavien rakenteiden lahovauriot korjattiin, jäiden osittain tuhoama myllykanava valettiin uudelleen, ikkunat kunnostettiin ja vuotava vesikatto uusittiin. Myllyn osittainen muuttaminen kesäpaikaksi oli ollut jo pidempään omistajan ajatuksissa. Myllyn ja sahan tuotantotilat haluttiin kuitenkin säilyttää mahdollisimman alkuperäisessä asussaan, joten uutta ratkaisua haettiin 60-luvun kuivaamo-rakennuksen muuttamisesta loma-asunnoksi. Keväällä 2013 tulvan kasaamat jäät tuhosivat raudoittamattomasta säästöbetonista tehdyt kuivaamon perustukset, ja kuivaamo-osa jouduttiin purkamaan. Sen paikalle arkkitehti Outi Palosaari suunnitteli rakennuksen alkuperäistä kokoa ja muotoa mukailevan vapaa-ajan asunnon.

Huovelinin mylly ja saha on merkitty suojelukohteeksi Haukiputaan kirkonkylän osayleiskaavassa. Rakennuksen kunnostustyöt ja osittainen käyttötarkoituksen muutos on toteutettu kohteen kulttuurihistoriallisia arvoja ja alkuperäisyyttä kunnioittaen ja säilyttäen.

Yhteystiedot: Kohteen omistaja Iiris Penttilä, puh: 040 7226163, sposti: [email protected]

Kuvia kohteesta

 

Impilinna (Seppälän karjanhoitokoulu) / Kajaani

Kajaanissa Linnantauksen kaupunginosassa sijaitsevan Kainuun (Seppälän) tietopuolisen karjanhoitokoulun päärakennuksen, joka tunnetaan nimellä Impilinna, suunnitelman laati arkkitehti Jussi Paatela maataloushallituksessa vuonna 1927. Seppälän karjanhoitokoulun hirsirunkoinen, kaksikerroksinen päärakennus valmistui vuonna 1928.  Rakennus edustaa tyylipiirteiltään klassismia, mikä ilmenee etenkin julkisivujen ehdottomana symmetriana sekä 1920-luvun klassismille tyypillisinä kuusi- ja kahdeksanruutuisina ikkunoina, julkisivun rimalaudoituksena sekä yksittäisinä koristedetaljeina.

Karjanhoidon opetus oli aloitettu Seppälässä yksivuotisena karjakkokouluna maamieskoulun yhteydessä jo vuonna 1905. Maatalousopetuksesta vastaavien koulutilojen rakentamisessa valtion tavoitteena oli edistyksellinen ja esimerkillinen rakentaminen, jotta niissä opiskelevat tulevat emännät ja isännät saisivat rakennuksista käytännön malleja omille tiloilleen. Seppälän karjanhoitokoulu sai kansan parissa pian valmistumisensa jälkeen kutsumanimen Impilinna. Karjanhoitokoulun lisäksi Impilinnassa toimi kesäkausina myös kotitalouskoulu. Luokkatilojen ohella rakennuksessa oli alkujaan johtajan ja opettajan asunnot, koulun keittiö ja yläkerrassa kuusi asuntolahuonetta 22 tytölle. Vuonna 1936 tulipalo vaurioitti toisen kerroksen tiloja ja ullakkoa. Impilinnaa on peruskorjattu vuosina 1957, 1973 ja 1988.

Impilinnaan on keskeisesti liittynyt kaunis ja hyvin hoidettu puutarha. Impilinnan alkuaikoina laadittu puutarhasuunnitelma edusti arkkitehtoniseksi kutsuttua puutarhasuunnittelulinjaa, jossa eri puutarhakasvit ja pihatoiminnot on jaettu selkeästi rajautuviin alueisiin, niin sanottua barokkipuutarhaa. Impilinnan puutarhan ylläpidosta luovuttiin vuonna 1975 kotitalouskoulun loppumisen yhteydessä. Nyt vanha alkuperäisen puutarhan mallinen barokkipuutarha on palautettu hieman nykyaikaistettuna.

Kajaanin kaupungin omistama Impilinna on nykyisin osa Kainuun ammattiopiston Seppälän luonnonvara-alan yksikköä. Impilinnan rakennus on suojeltu ympäristöministeriön päätöksellä 10.11.1994 valtion omistamien rakennusten suojelusta annetun asetuksen nojalla.

Impilinnan sekä kiinteistön piha- ja puutarha-alueiden peruskorjaus ja kunnostaminen suoritettiin vuosina 2012-2016. Peruskorjauksen toteuttaminen on tehty osana kahta Euroopan aluekehitysrahaston rahoittamaa hanketta (Impilinna kaupunkikuvassa ja Uudistuva Impilinna).

Impilinnan rakennushistoriaselvityksen laati Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy ja rakennuksen kunnostussuunnitelmat laati arkkitehti Kim Johansson. Asiantuntijana kunnostusprosessissa on ollut Kainuun museon rakennustutkija Rauni Laukkanen. Impilinna on kunnostettu sekä ulko- että sisäpuolelta perinteitä ja kulttuurihistoriallisia arvoja kunnioittavasti. Rakennuksen käyttötarkoitus on laajennettu opetuskäytön lisäksi tuotekehitys-, yritys-, ravintola- ja kokouskäyttöön. Kunnostettu Impilinna otettiin käyttöön maaliskuussa 2016.

Yhteystiedot: Kajaanin kaupunki / toimitilapäällikkö Markku Haverinen

Puh. 044 7100302, sposti: [email protected]

Kuvia kohteesta

 

Alvar Allon sauna / Oulu

Oulussa Laanilan kaupunginosassa Oulujoen pohjoisrannalla sijaitseva arkkitehti Alvar Aallon Typpi Oy:n virkistyskäyttöön suunnittelema rantasauna valmistui vuonna 1952. Piilutetusta hirrestä rakennetussa rakennuksessa on sauna- ja suihkutila, oleskelutila, eteinen, pannuhuone, wc ja kaksi komeroa. Oleskelutilaan ja saunaan on suunniteltu uniikit kattovalaisimet ja ovenkahvat. Takka on puhtaaksi muurattua punatiiltä. Kolmilasisten ikkunoiden karmit ovat lovettu seinään taidolla ja ulkopuolella on kuparinen siro vesipelti. Joen puolella on koko seinän pituinen vilvoitteluterassi. Massiivinen saunan kiuas lämmitetään pannuhuoneen puolelta. Vaatimaton, taitavasti detaljoitu hirsirakennus on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan. Aallon suunnittelemat irtokalusteet on lisätty myöhemmin alkuperäisten tilalle.

Alvar Aallon sauna on arvotettu kulttuurihistoriallisilta arvoiltaan maakunnallisesti merkittäväksi kohteeksi ja se on suojeltu asemakaavassa suojelumerkinnällä sr-2. Rakennuksen omistaa nykyisin Arinan kiinteistöt Oy. Rakennuksessa on tehty mittavia korjaustoimenpiteitä vuonna 2015. Korjaustöiden suunnittelusta vastasi Arkkitehtuuritoimisto Seppo Valjus Oy. Korjaustöistä vastasi restaurointimestari Ilkka Perttunen. Alvarin saunan restaurointityöt on suoritettu esimerkillisesti rakennuksen alkuperäistä asua kunnioittaen ja säilyttäen.

 

Yhteystiedot: Arinan Kiinteistöt Oy, kiinteistöjohtaja Seppo Jakola, puh. 050 3375890, sposti: [email protected]

Kuvia kohteesta

 

Kallioniemi / Taivalkoski

Taivalkoskella Jokijärven etelärannalla sijaitseva Kallioniemi on kirjailija, professori Kalle Päätalon lapsuudenkoti. Kallioniemen pihapiiriin kuuluu asuinrakennus, aitta, sauna ja navetta. Herman Päätalo osti Kallioniemen mäkitupapalstan vuonna 1922. Kallioniemessä oli asuttu jo yli sata vuotta ennen Päätalojen tuloa, joskin paikka oli ollut autiona neljäkymmentä vuotta. Herman Päätalo osti samaisena vuonna 1922 Meijerikamarin Mäkelän pihapiiristä, purki sen ja uitti Kallioniemeen, johon se syksyn aikana koottiin entisiin salvoksiinsa. Kahden huoneen rakennus sisälsi pirtin ja köökin. Myöhemmin Meijerikamaria alettiin kutsua vanhaksi pirtiksi. Uunin vanhaan pirttiin muurasi Satusetänä tunnettu Antti Lohilahti. Uunin muuraus kesti kolmisen viikkoa, mutta koska uuni sijoitettiin puuperustan päälle, rupesi se aikaa myöten hojeltumaan puoleen jos toiseenkin. Antin selitettyä uunin vain hakevan lopullista paikkaansa jäi kyläläisten keskuuteen sanonta "Hakkoo paikkovaan ku Kallio-Herkon uuni". Vuonna 1931 alettiin Kallioniemeen salvaa uutta pirttiä. Tätä ennen pihapiiriin oli ilmestynyt sauna ja aitta.

Kallioniemessä asuttiin vakituisesti vuoden 1970 kesään saakka. Sen jälkeen se oli perikunnan kesäloma-asuntona. Taivalkosken kunta osti Kallioniemen vuonna 1986, minkä jälkeen rakennukset kunnostettiin. Vuonna 1991 kunta luovutti kohteen Kallioniemi säätiölle. Vuodesta 1991 lähtien Kallioniemi on toiminut kirjailija Kalle Päätalon henkilöhistoriasta kertovana museona ja suosittuna matkailukohteena. Koillismaalaista sielunmaisemaa kuvaava museo on auki kesäisin ja siellä vierailee vuosittain noin 10 000 kävijää.

Kallioniemi on arvotettu kulttuurihistoriallisilta arvoiltaan valtakunnallisesti merkittäväksi kohteeksi. Kallioniemi-säätiö on ansiokkaasti säilyttänyt perinteistä rakennettua ympäristöä ja perinnemaisemaa. Rakennusten ja niiden ympäristön kunnostustyöt on suoritettu kulttuurihistoriallisia arvoja ja alkuperäisyyttä säilyttäen.

Yhteystiedot: Kallioniemi-säätiö, asiamies Anne Hoikkala

Puh. 040 1406005, sposti: [email protected]

Kuvia kohteesta

 

Haapaveden meijeri / Haapavesi

Meijeritoiminta Haapavedellä alkoi 1800-luvun jälkipuoliskolla, jolloin perustettiin pieniä yksityisiä ja yhtiömuotoisia meijereitä. Sitä ennen kaikki Haapavedellä tehty voi oli kodeissa valmistettua niin sanottua talonpoikaisvoita. Haapaveden Osuusmeijeri perustettiin vuonna 1905.  Sille rakennettiin vuosina 1906–07 Haapaveden keskustaan Haapajärven pohjoisrannalle Valion suunnittelukonttorin piirustuksien pohjalta ajanmukainen, höyryvoimalla toiminut graniitti- ja tiilirunkoinen meijeri. Tyylipiirteiltään rakennus edustaa jykevää klassismia.  Jäähuone on rakennettu vuonna 1926. Haapaveden Osuusmeijeri lopetti maidon vastaanoton vuonna 1918 ja muuttui kermameijeriksi. Vuonna 1953 ryhdyttiin jälleen vastaanottamaan maitoa. Voin valmistus lopetettiin Haapaveden meijerissä vuonna 1968 ja vuoden 1970 keväällä maito ryhdyttiin kokonaisuudessaan toimittamaan Osuuskunta Pohjolan Maidolle. Meijeritoiminnan loppumisen jälkeen rakennus toimi teollisuuskäytössä ja varastona.

Haapaveden vanhan Osuusmeijerin omistaa Haapaveden kaupunki. Kaupunki on saneerannut meijerin kulttuuritilaksi tekemällä tarvittavat muutostyöt ja kunnostamalla rakennuksen. Maamerkkinä toimiva meijerin vanha korkea tiilirunkoinen savupiippu on säilytetty.  Kunnostustyöt on suoritettu opetus- ja kulttuuriministeriön sekä kaupungin rahoituksella. Hankkeeseen on myönnetty myös Leader-tukea Euroopan maaseuturahastosta.

Vanhassa Osuusmeijerissä toimiva Kulttuurikeskus Kirnu on pääasiassa tanssi- ja teatteritila, mutta siellä pystyy järjestämään myös konsertteja, luentoja ja yksityistilaisuuksiakin. Tilassa on 82 istumapaikkaa sisältävä sali, näyttämö, aula, kahvio sekä esiintyjien lämpiö.

Haapaveden Vanha Osuusmeijeri on arvotettu kulttuurihistoriallisilta arvoiltaan maakunnallisesti merkittäväksi kohteeksi. Se on suojeltu asemakaavalla suojelumerkinnällä sr-2. Haapaveden Vanhan Osuusmeijerin käyttötarkoituksen muutos ja rakennuksen kunnostus on toteutettu perinteitä kunnioittavasti ja kulttuurihistoriallisia arvoja säilyttäen.

Yhteystiedot: Haapaveden kaupunki / kiinteistöpäällikkö Teijo Hyvärinen, puh. 044 7591203, sposti: [email protected]

Kuvia kohteesta: Meijeri   Kirnu