Jalava-hanke kehittää työvoimapalveluja erityisesti heikommassa asemassa oleville työnhakijoille. Tavoitteena on parantaa palvelujen tulos- ja vaikuttavuustietoa, vahvistaa asiakasosallisuutta ja luoda systemaattisempia mittaamisen tapoja. Hanke toteuttaa myös rekisteritutkimuksen palvelujen pitkäaikaisista vaikutuksista.
Jalava-hanke suunnitteli ja hankki kaksi palvelupilottia vuonna 2024 ja ne toteutettiin vuosina 2024-25. Jälkimmäiseen palveluun haettiin ideoita sekä Laava-hankkeen aikana tehdystä asiakastyöpajasta että vuonna 2024 Jyväskylän työllisyyspalvelujen kanssa toteutetusta asiakaskyselystä. Asiakkaiden antamista ideoista toteutukseen valikoitui vertaistuki, jota ei ehkä erikseen painoteta perinteisissä ryhmävalmennuksissa, mutta joka on läsnä vaihtelevissa määrin jokaisessa ryhmämuotoisessa palvelussa. Jotta vertaisuus toteutuisi vahvimmin, valitsimme muutaman kohderyhmän, joita palveluun ohjattiin. Vertaisuuden lisäksi päätimme painottaa palvelussa hyvinvointivaikutuksia eli esimerkiksi toiveikkuuden lisääntymistä. Tämä painotus näkyi sisältöjen lisäksi siinä, että tulospalkkiota maksettiin Jalavan asiakasmuutosmittarilla mitaten tulevaisuususkon ja arjen tyytyväisyyden positiivisesta muutoksesta.
Vertaistuella töihin -palvelu oli siis ryhmämuotoinen uravalmennus ja kohderyhmänä oli pidempään töitä hakeneet asiakkaat, jotka jaettiin vielä yli 55-vuotiaiden, maahanmuuttajien ja korkeakoulutettujen ryhmiin. Palvelun tavoitteena oli vahvistaa työllistymisedellytyksiä ja auttaa asiakasta etenemään kohti työllistymistä ratkaisukeskeisellä ja voimaannuttavalla otteella. Valmentaja kävi alussa keskustelun ryhmän toiveista ja tarpeista, joten sisältöjen painotus ryhmien kesken saattoi vaihdella. Valmennukset kestivät noin viisi viikkoa ja tapaamisia oli 1-3 päivää viikossa, mikä antoi osallistujille aikaa ajatella ja työstää omaa tilannettaan tapaamisten välissä. Valmennukset järjestettiin pääosin lähitapaamisina.
Palvelutuottajan kertoman mukaan yli 55-vuotiaiden ryhmä oli erittäin sitoutunut valmennukseen ja sen tulokset näkyivätkin asiakasmuutosmittarissa positiivisena muutoksena kaikissa paitsi yhdessä neutraaliksi jääneessä väittämässä. Tällä ryhmällä valmennuksen aikana korostui digitaitojen puute sähköisessä työnhaussa. Maahanmuuttajataustaiset taas olivat kiinnostuneita yrittäjyydestä ja toiveikkaita työllistymisen suhteen. Heillä olikin korkeimmat pisteet asiakasmuutosmittarissa työn merkityksen, työnhaun aktiivisuuden ja toiveikkuuden suhteen. Palveluntuottajan mukaan vertaistuki toteutui selkeämmin korkeakoulutettujen ryhmässä. He saivat näkökulmia ja tukea erityisesti siihen, että omaa osaamistaan täytyy kohdentaa työllistyäkseen. Tämä on usein ongelma niin sanotuilla yleisaloilla, jotka eivät suoraan valmista tietyn ammatin asiantuntijaksi.
Photo by Redd Francisco on Unsplash
Palvelussa käytettiin Jalava-hankkeen kehittämää asiakasmuutosmittaria kahdella tavalla: muutoksen toteamiseen ja tulospalkkion maksamiseen. Mittaukset tehtiin aiempaan tapaan palvelun alussa ja lopussa. Palvelussa oli yhteensä vain kymmenen valmennuspäivää, mutta tulokset osoittivat muutosta tulevaisuususkon parantumisessa. Väittämässä "tällä hetkellä minusta tuntuu, että voin voittaa elämässäni eteen tulevat vaikeudet" oli koko ryhmän tasolla tilastollisesti melkein merkitsevä muutos ja ryhmätasolla tarkasteltuna erityisesti yli 55-vuotiaat ja korkeakoulutetut kokivat tämän kohentuneen. Tilastollisesti merkitsevä muutos ryhmätasolla havaittiin myös väittämässä "uskon, että voin saavuttaa omat työllistymiseen liittyvät tavoitteeni", jossa maahanmuuttajat olivat korkealla tasolla koko ajan ja suurin muutos tapahtui yli 55-vuotiaiden ryhmässä. Tilastollisia merkitsevyyksiä tarkasteltaessa tulee huomata, että koko joukko oli hyvin pieni, yhteensä 17 osallistujaa, mutta keskiarvoeroja voimme silti tarkastella. Lisäksi analyysissä on käytetty pienten aineistojen parametrittomia menetelmiä.
Tulospalkkio määräytyi kolmen väittämän perusteella, yllämainitut ja lisäksi "tällä hetkellä olen tyytyväinen arkielämääni", ja näiden yhteinen keskimääräinen positiivinen muutos oli 0,8 (asteikko 0-10), mikä vastasi keskitason palkkiota. Jatkossa voimme pohtia, minkä suuruiset muutokset tulospalkkion portaissa olisi kannattavimmat kaikille osapuolille. Kokeilut tulevat osoittamaan, minkä suuruisia muutokset tulevat keskimäärin olemaan, onko palvelun pituudella tai kohderyhmällä merkitystä, ja miten palvelun tavoitteet suhteutetaan asiakasmuutosmittarin väittämiin. Palveluntuottajat ovat suhtautuneet positiivisesti asiakasmuutoksen tuomiseen osaksi tulospalkkiota, sillä palveluilla on yleensä varsin vaatimattomia työllistäviä vaikutuksia välittömästi palvelun päättymisen jälkeen. Tulevaisuudessa voisimme kuitenkin kokeilla myös uudenlaisia työllistymisen palkkiomalleja, jos voisimme todentaa, onko asiakas työllistynyt esimerkiksi kolmen kuukauden sisällä palvelun päättymisestä.
Vertaistuella töihin -uravalmennuksessa päästiin kokeilemaan, miten vertaistuki vaikuttaa osallistujien kokemuksiin työllistymisedellytysten kohenemisesta. Palvelu tarjosi osallistujille mahdollisuuden vahvistaa uskoa omaan tulevaisuuteensa, kehittää työnhakutaitojaan ja saada vertaistukea samassa tilanteessa olevilta. Vertaistukea voitaisiin menetelmänä kehittää esimerkiksi osaksi oman tuotannon palveluja niin, että sitä voidaan kustannustehokkaasti hyödyntää. Palvelun tulisi olla riittävän pitkä, jotta vertaistuen hyödyt nousevat esiin.
