Venäjän vastapakotteet puhuttivat Etelä-Savon kansanedustajia
ELY-keskuksessa 15.8. vierailleita Etelä-Savon kansanedustajia huoletti Venäjän asettamien pakotteiden vaikutus Etelä-Savon elinkeinoelämään ja työllisyyteen.
- Tilanne ei hyvältä näytä, mutta sitä ei kuitenkaan kannata ylidramatisoida, totesi kansanedustaja Jari Leppä.
Myös johtaja Juha Pulliaisen mielestä huoli on aiheellinen, koska jo ilman pakotteitakin Venäjän talouden heikkeneminen on vaikuttanut maakunnaan elinkeinoelämään supistavasti ja työttömyys kasvaa. Parhaillaan valmisteltavan Etelä-Savon alueelliset kehitysnäkymät –katsauksen mukaan tilanne huononee vielä puolen vuoden ajan. Erityisesti uhkakuvana on matkailualan notkahdus, sillä alan kasvu on nojannut Venäjältä tuleviin turisteihin, sanoi Pulliainen.
Pakotteiden lisäksi vierailulla keskusteltiin Etelä-Savon yleisestä työllisyystilanteesta, nuorisotakuusta, aluehallinnon muutoksista ja EU-rakennerahastojen hallinnoinnin uudistuksesta.
Työttömyys kasvaa, mutta hitaammin kuin muualla
TE-toimiston johtaja Sirkka Rytkönen totesi, että vaikka työllisyystilanne on heikentynyt, on työttömyyden kasvu maakunnassamme ollut muuhun maahan verrattuna maltillista. Rytkösen mukaan työllisyysrahat on sidottu hyvin aktivointitoimiin, ja rahaa saadaan lisääkin. Erityishuolena on nuorten työttömyyden kasvu. Taantuma vaikeuttaa nuorisotakuun toteutumista, mutta nuorten työllistämistä helpottava sanssikortti on aktiivisessa käytössä. TE-palveluissa satsataan verkko- ja puhelinpalveluihin, mutta niiden käyttöönotto ottaa aikansa ja vaatii asiakkailta totuttelua, sanoi Rytkönen.
Kansanedustajat kertoivat saavansa melkein päivittäin palautetta, että hallinnolla on käytössä liian monimutkaisia järjestelmiä. Myös TE-palveluiden verkkosivujen toimimattomuudesta on tullut kommentteja. Rytkönen vastasi, että järjestelmien toimimattomuus ja päällekkäisyys johtuu usein kankeista laeista, joita pitäisi uudistaa.
Valtion talousarvioesitys kaventaa ELY-keskuksen ja TE-toimiston toimintaedellytyksiä
Ylijohtaja Pekka Häkkinen esitteli vuoden 2015 talousarvioehdotusta, jossa esitetään ELY-keskukselle ja TE-toimistolle lisäsäästöjä. Rahat vähenevät myös muun muassa joukkoliikenteestä ja vesihuollosta. Toimintamenojen kiristyminen aiheuttaa Häkkisen mukaan ongelmia tehtävien hoidossa. Budjetissa on onneksi myös positiivisia asioita, esimerkiksi Savonlinnan syväväylän rahoitus sekä satsaukset maaseudun kehittämiseen, yrittämiseen ja innovaatioihin.
Vierailulle osallistuivat kansanedustajat Jouni Backman, Pauliina Viitamies,
Kaj Turunen, Jari Leppä ja Katri Komi.
Hallinnollisia uudistuksia piisaa
Hallintojohtaja Matti Lappalainen esitteli kansanedustajille 1.1.2015 toimintansa aloittavan ELY-keskusten kehittämis- ja hallintokeskuksen (KEHA) valmistelutilannetta. Lappalainen totesi, että sekä KEHA:n että AVIn vastaavan keskuksen (HALKO) sijoituspaikaksi on esitetty Mikkeliä. Ehdotus sai kansanedustajilta kannatusta.
EU-rakennerahastojen hallinnoinnin uudistuksen tilannetta esitteli rakennerahastoyksikön päällikkö Kalevi Pölönen. Pölösen mukaan rakennerahastot ovat tärkeässä roolissa esimerkiksi Itä-Suomen maakuntien innovaatiotoiminnan lisäämisessä ja investointien houkuttelemisessa alueelle. Pölönen totesi, että uudella ohjelmakaudella EU-rahastojen tekninen tuki vähenee radikaalisti. Tämä merkitsee sitä, että toistaiseksi voimassa olevia työsuhteita voidaan joutua päättämään.
Vierailun päätteeksi kansanedustajat kiittivät ajankohtaisesta tietopaketista ja toivoivat tapaamisten jatkuvan säännöllisesti.