Navigointivalikko

Uutiset 2020

Alueellista tietoa

Uutiset 2020

Uuden äärellä – Kaakkois-Suomen virtuaalinen aluetilaisuus 9.6.2020 (Kaakkois-Suomi)

Kuvassa työpajaan osallistuvien näkemyksiä, miltä Kaakkois-Suomen maaseutu voisi näyttää vuonna 2030.

Poikkeustilanteessakin on tärkeää tutkailla tulevaisuutta ja pohtia yhdessä, miltä Kaakkois-Suomen monimuotoisten maaseutualueiden tulevaisuus voisi näyttää.

Kaakkois-Suomen ELY-keskus ja Ruokaviraston verkostopalvelut järjestivät yhteistyössä 9.6.2020 virtuaalisen työpajan koskien Kaakkois-Suomen maaseudun kehittämissuunnitelman laadintaa ohjelmakaudelle 2021 - 2027.  Tavoitteena oli palauttaa mieliin keväällä 2019 valmisteltu kehittämisstrategia ja saada siihen uusia syötteitä sekä kirkastaa alueellisen maaseutusuunnitelman valmistelun eteneminen. Tilaisuuteen osallistui reilut 50 henkilöä. Esitysmateriaalit löytyvät maaseutu.fi-sivulta osoitteesta: https://kalenteri.maaseutu.fi/tapahtumat/kaakkois-suomen-aluetilaisuus/.

Maaseutuluotain maaseudun näkyvyyden lisääjänä ja kehittymisen edistäjänä

Projektitutkija Pasi Saukkonen Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatiasta esitteli alustavia havaintoja Maaseutuluontain -tutkimuksessa, johon vastasi vajaa 300 henkilöä huhti-toukokuussa. Tutkimus yhdessä Tilastojen kertoma -tietoaineiston (linkki) kanssa vahvisti, että Kaakkois-Suomen maaseuturakenne on monipuolinen. Metsäsektori on tärkeä kivijalka Kaakkois-Suomessa, mutta se on vahvasti suurteollisuusvetoinen. Siirtyminen fossiilitaloudesta kierto- ja biotalouteen voivat luoda alueelle uutta elinvoimaa pienimuotoisemman toiminnan kehittymisen ja verkostoitumisen myötä. 

Tulosten mukaan maaseudulla olevien yritysten asenne on vahva ja yritysilmapiiri hyvä. Vastaajat kuitenkin kokivat, että investoinnit ovat olleet riittämättömiä kilpailukyvyn turvaamiseksi. Hyvä vire pitäisi saada realisoitumaan investoinneiksi ja kehittämistoimiksi. Maaseudun palveluyrittäjyyden niukkuus nousi esille selvityksissä, ja sen kehittäminen koettiin tärkeänä.  Alustavien havaintojen mukaan sujuvan arjen edistämiseksi on tarvetta kehittää paikkariippumatonta työtä ja toimivia tietoliikenneyhteyksiä. Tulosten analysointi jatkuu, ja lopulliset tulokset niin sanotusta Kaakkois-Suomen maaseutubarometristä julkistetaan syksyllä.

Miltä Kaakkois-Suomen maaseutu voisi näyttää vuonna 2030?

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Olli Lehtosen alustus käsitteli, miltä Kaakkois-Suomen maaseutu voisi näyttää vuonna 2030. Lehtonen totesi, että media usein välittää kuvaa autioituvasta maaseudusta Suomesta, sillä tilastointi unohtaa ihmisten liikkumisen ja monipaikkaisuuden. Kuitenkin kesäasutukseen liittyvä kausiväestön määrä on Suomessa jopa 2,2 miljoonaa.

Monipaikkaisuus "suurentaa" maaseutua myös Kaakkois-Suomessa, ja synnyttää uusia asiakasryhmiä. Tutkimusten mukaan menestyvissä kunnissa strategiat painottavat koulutusta, osallisuutta, digitaalisuutta ja imagoa, ja tämän takia tulisi kehittämisstrategioissa olla tulevaisuudessa kasvua synnyttäviä tekijöitä. Muut kolme Lehtosen nostamaa pointtia olivat, että hajautetulle taloudelliselle toiminnalle on luotava perusta esimerkiksi valokuituinvestoinneilla, palvelut ovat elinvoimainvestointeja ja yritysten investointien tukeminen on kannattavaa.

Kaakkois-Suomen maaseutu 2030 – ikkuna mahdollisuuksien murrokseen

Lehtosen näkemyksen mukaan Kaakkois-Suomen maaseutu voisi olla julkisten ja yksityisten investointien kohde, joka tarjoaa mahdollisuuksia kestävyysmurrokseen. Hajautetut ratkaisut välittävät luonnon- ja ihmissysteemien elintärkeää keskinäisriippuvuutta. Kaakkois-Suomessa infrastruktuuri-investoinnit hajauttavat taloudellista toimintaa kaupunkialueiden ulkopuolelle ja vahvistuva kytkentä tietoyhteiskuntaan synnyttää maaseudulla uutta osaamista, innovaatioita ja ajatuksia. Nämä puolestaan parantavat yrityksien tuottavuutta ja kilpailukykyä luoden työpaikkoja ja talouskasvua osana vihreän talouden kasvua.

Lehtosen mukaan Kaakkois-Suomi voisi olla asukastoiminnaltaan vireä ja asukkaita osallistava. Alueen julkiset palvelut on hajautettu ja digitalisoitu. Maaseutualueet luovat hyvinvointia vakituisille asukkaille ja monipaikkaisille kausiasukkaille. Myös Kaakkois-Suomen maaseudun talousrakenne on monipuolinen. Perinteisten maa- ja metsätalouden alojen (vihreä talous, fossiilivapaa talous) lisäksi on entistä enemmän muita elinkeinoja osana paikkariippumattoman yhteiskuntamme kehitystä. Kahtiajako kaupunki- ja maaseututalouteen hälventyy. Alueen kehittäminen nojaa yhä enemmän vuorovaikutuksien ja virtojen vahvistamiseen, minkä vuoksi perinteinen kaupunki-maaseutu jako on murroksessa.

Kiitos osallistuneille!  Alustuksista ja ryhmätöistä saimme hyviä nostoja Kaakkois-Suomen maaseudun kehittämissuunnitelmaan vuosille 2021 - 2027. Valmistelu jatkuu maa- ja metsätalousministeriön ohjeistuksen mukaisesti.

Lisätietoa asiantuntijoilta tai Maaseutupalvelut Facebookissa
 

Järjestäjien puolesta: Leena Hyrylä ja Jyrki Pitkänen