- Ajankohtaista
- Kuulutukset ja ilmoitukset
- Yleistiedoksiannot maantielle jätettyjen ajoneuvojen siirtämiseksi
- Valtion liikenneväylien suunnittelu - kuulutukset
- Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen valtakunnalliset ja useampaa aluetta koskevat kuulutukset, yleistiedoksiannot ja päätökset
- Meille töihin
- RSS-palvelu
- Tapahtumat ja koulutukset
- Tarjouspyynnöt ja haut
- Tiedotteet
- Tiedotteet 2021
- Tiedotteet 2020
- Tiedotteet 2019
- Tiedotteet 2018
- Tiedotteet 2017
- Tiedotteet 2016
- Tiedotteet 2015
- Tiedotteet 2014
- Tiedotteet 2013
- Tiedotearkisto
- Tilaa tiedotteita
- Uutiset
- Uutiset 2024
- Uutiset 2023
- Uutiset 2022
- Uutiset 2021
- Uutiset 2020
- Uutiset 2019
- Uutiset 2018
- Uutiset 2017
- Uutiset 2016
- Uutiset 2015
- Uutiset 2014
- Uutiset 2013
- Uutiskirjeet
- Viestintä
Tiedotteet 2014
Syvinkisalmen lossien ja lossareiden historia kansien välissä (Pirkanmaan ELY-keskus)
Ruovedellä Näsijärven vesistön Syvingin jylhäpiirteisen salmen yli kurottaa nykyään komea kaarisilta. Ennen sillan valmistumista Mustajärven–Haapamäen maantiellä kulkijoita palveli yli sadan vuoden ajan lossi. Lossi poistui liikenteestä syksyllä vuonna 1995 ja seudun liikenneyhteydet paranivat. Samalla hävisivät lossin aika ajoin aiheuttamat liikennehäiriöt, jotka voivat johtua konerikoista, vaijerivaurioista, huoltotarpeista, puun uitosta tai monista muista syistä. Syvinkisalmen lossi oli oman aikansa merkkipaikka paikallisille asukkaille.
Höyrylaiva Tarjanne ja Syvingin lossi kohtaavat Ruoveden Syvinkisalmessa.
Syvinkisalmen lossin ja lossareiden historian on koonnut yksiin kansiin Syvinkisalmen pitkäaikainen kesäasukas, kauppatieteiden maisteri, tekniikan tohtori Jussi Kulla Kauniaisista. Teoksen nimenä on kuvaavasti: "Rannalta rannalle. Syvinkisalmen lossit ja lossarit 1870─1995." Teoksessa paitsi kuvataan aikajärjestyksessä kaikki salmessa toimineet lossit ja lossinhoitajat, myös käsitellään tieolojen kehittymistä laajemmin sekä lauttojen ja lossien asemaa tieliikenteen osana eri aikoina. Ensimmäiset puulossit korvattiin metallirakenteisilla losseilla 1930-luvulla. Käsikäyttöisyys vaihtui 1960-luvulla moottorivoimaan. Lossinkuljettajan eli lossarin työlle on varattu yksi luku. Lossin korvaajaksi pitkään suunnitellun sillan syntyvaiheet päättävät teoksen.
Teoksessa on käytetty monipuolisesti alan kirjallisuutta, arkistolähteitä ja haastatteluja. Lossinkuljettajien lisäksi haastateltavissa on seutukunnan ihmisiä, joilla on omakohtaisia kokemuksia lossista. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tukenut historiikin kokoamisessa mittavan työn tehnyttä Jussi Kullaa teoksen taitto- ja painatuskulujen osalta.
Lisätietoja: Jussi Kulla, puhelin 040-5441530
- Julkaisupäivä
- 10.6.2014