Tiedotteet 2013

Siikajoen tulvariskien hallinnan ja säännöstelyn kehittämisen suunnittelu etenee (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus)

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus toteuttaa Siikalatvan alueella Siikajoen tulvariskien hallinnan ja säännöstelyn kehittämishanketta. Hankkeen tarkoituksena on

• parantaa varautumista äkillisiin ja voimakkaisiin tulvatilanteisiin että pitkäaikaiseen virtaamien muutoksiin ja
• kehittää Uljuan tekoaltaan säännöstelyä tulvariskien hallitsemiseksi altaan virkistyskäyttö huomioiden
• tarkastella tulvavaara- ja riskikarttojen avulla nykyiset tulvariskit ja laatia selvitykset mahdollisista toimenpiteistä tulvariskien vähentämiseksi sekä
• parantaa Siikajokivarren ja Uljuan tekoaltaan ekologista tilaa sekä asukkaiden ja elinkeinonharjoittajin turvallisuutta.

Hankkeessa on tehty mittauksia tulvavaara- ja riskikarttoja varten kesän ja syksyn aikana 2013. Kartat valmistuvat vuoden vaihteen tienoilla. Tulvavaara- ja riskikartat laaditaan sekä kevät- että kesä-syystulvatilanteille tulvan todennäköisyyksille 1/20a -1/250a. Todennäköisyysaika tarkoittaa sen ajanjakson pituutta, mikä keskimäärin kuluu, ennen kuin tietyn suuruinen tai sitä suurempi tulva esiintyy uudelleen. Tulvat eivät kuitenkaan esiinny säännöllisesti.

Hankkeessa on selvitetty myös ns. kuivien tekojärvien sijaintia ja niiden käyttämistä tulvavesien varastointiin. Sopivina paikkoina on mm. tarkasteltu entisiä turvetuotantoalueita ja järviä, joiden vesipintaa on alennettu. Toteutuskelpoisia kustannustehokkaita ratkaisuja näistä ei kuitenkaan ole löydetty. Kuiville alueille rakennettavien altaiden varastointikapasiteetit jäävät vähäisiksi ja rakennuskustannukset nousevat hyötyyn nähden korkeiksi. Ensisijaisesti kuiva-altaat olisi sijoitettava joko valtion tai kunnan omistamille maa-alueille. Tulvaveden varastointi olisi voinut helpottaa erityisesti Mankilan alueen tulvatilanteita.   Soveltuvia suuria alueita ei kuitenkaan Mankilan läheisyydessä ole. Jälkihoidetuista turvetuotantoalueista Rahvaannevalla on tuotanto lopetettu ja suurin osa alueesta on peltona. Pahanevan kosteikkoja käytetään jo puolestaan nyt jätevesipuhdistamon vesien jälkikäsittelyyn. Myllyneva, Kotineva ja Karjoneva ovat joko maa- tai metsätalouskäytössä ja  lisäksi tuotantoalueiden varastokapasiteetti ja yläpuolinen valuma-alue ovat pieniä, joten tulvasuojelun näkökulmasta näillä ei ole merkitystä. Ainoa potentiaalinen suo on Kurunneva,  joka  on  kunnan  omistuksessa.  Kunta on  jo  vesittänyt  osan  suoalueesta  ja tarkoituksena on tehdä lisää lintukosteikkoja. Myös Kurunnevan varastokapasiteetti olisi tulvasuojelumielessä vähäinen.

Järvistä,  joiden  vedenpintaa  on  alennettu,  ainoat  tarpeeksi  suuren  valuma-alueen  omaavat Kurranjärvi ja Mankilanjärvi eivät sovellu tulvaveden varastointiin. Kurranjärveen on rakennettu pohjapato ja alivesipintaa on nostettu 90-luvun alussa ja jo tämä nosto on ollut ranta-alueiden maanomistajien mielestä riittävä. Myös Mankilan järvessä on pohjapato. Lisäksi Mankilanjärvi on erittäin matala ja tulvasta aiheutuu ranta-asukkaille haittaa jo nyt.

Hankkeessa on myös selvitetty aikaisempien vuosien tulvasuojelu- ja voimataloushankkeita sekä syitä, miksi niistä on luovuttu. Esille on noussut etenkin Uljuan padon yläosan korottaminen. Asian selvittely on vielä kesken.

Ekologiset selvitykset

Hankkeessa selvitetään eri säännöstelyvaihtoehtojen vaikutukset Uljuan ekologiseen tilaan ja virkistyskäyttöön.  Uljuan  altaan  vedenpinnan  alenemisella  talvisin  on  todettu  olevan  selvä haitallinen vaikutus altaan ekologiseen tilaan. Vesipinnan aleneminen ja rantavyöhykkeen kuivuminen vaikuttavat etenkin herkimpiin kasvi- ja eläinlajeihin. Myös syyskutuisten kalojen mäti voi jäädä kuivalle maalle.

Suunnittelun eteneminen jatkossa

Tavoitteena on, että Uljuan allasta pystyttäisiin säännöstelemään sekä nopeasti tulvauhkiin reagoiden että pitkällä tähtäimellä ilmastonmuutos huomioiden. Uljuan säännöstelyn kehittämistä tarkastellaan ensisijaisesti nykyisten luparajojen puitteissa. Myös ennusteiden ja tiedotuksen parantamiseen etsitään nykyistä parempia keinoja. Tarkoitus on lisäksi selvittää, onko teitä rakennettu vesistön luontaisiin tulvauomiin.

Hankkeen suunnitteluosuus valmistuu kesällä 2014

Suunnitteluhankkeen  ohjausryhmä  kokoontui  2.  lokakuuta  Pulkkilaan  kuulemaan  ja neuvottelemaan hankkeen välituloksista ja jatkosuunnittelusta.  Ohjausryhmä päätti, ettei kuiva- altaiden ja järvien käyttöä tulvaongelmiin enää tarkastella pidemmälle. Maakosteuden huomioiminen Uljuan säännöstelyssä ja tiedottamisessa selvitetään. Myös Uljuan patojen korotushankkeen   lopettamisen   syyt   selvitetään.   Tärkeäksi   koettiin   myös   tiedotus,   johon hankkeessa tulee panostaa. Ohjausryhmän kokouksen muistio on luettavissa Siikalatvan kunnan www.sivuilta.

Ohjausryhmään kuuluvat Siikalatvan, Siikajoen, Pyhännän kuntien ja Mankilan alueen paikalliset edustajat sekä  voimayhtiöiden, pelastuslaitoksen ja  Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen edustajat. Hankkeen suunnittelua vetää ELY-keskus ja suunnittelijoina toimivat Ramboll Finland Oy ja Suomen ympäristökeskus.

Lisätietoja ELY-keskuksesta antaa Veli-Pekka Latvala puh. 0295 038365.