Ruovikon leikkuumassat peltoon (Varsinais-Suomen ELY-keskus)
Varsinais-Suomessa testataan leikkuumassan tehoa maanparannusaineena
Taivassalossa ja Maskussa leikataan vesi- ja maa-alueilla laajoina kasvustoina kasvavia ruovikoita. Leikkuista kertyvän ruokomassan hyötykäyttöä testataan levittämällä sitä pelloille maanparannusaineeksi ja viherlannoitteeksi. Näin ravinteet saadaan vesistöistä kiertoon ja avataan umpeenkasvavia vesialueita ihmisten ja lintujen iloksi.
– Elokuun leikkuissa testataan niitto- ja korjuuketjun toimivuutta. Silputtua ruokomassaa levitetään lähialueen pelloille myöhemmin syksyllä ja kokeillaan sen käyttöä peltojen humusaineen lisääjänä. Humusaineen lisääminen peltoon parantaa sen rakennetta ja kasvukuntoa, jolloin ravinteiden huuhtoutumisriski vesistöihin pienenee, kertoo Ruokopelto-hanketta vetävä Maria Yli-Renko.
Kuva: Ruokomassaa kuljetetaan leikkuupaikalta välivarastointipaikalle urakoitsijan toimesta.
© Rantaparturit Oy.
Rannat auki
Ruovikot ovat viime vuosikymmeninä lisääntyneet runsaasti. Ne heikentävät rantaluonnon monimuotoisuutta ja veden laatua, lisäävät metaanipäästöjä ja vaikeuttavat rantojen käyttöä. Syynä ruovikoiden leviämiseen on vesien rehevöityminen ja rantalaidunnuksen huomattava väheneminen. Ruovikoiden ja muun vesikasvillisuuden niitolla parannetaan vesien tilaa poistamalla vedestä ravinteikasta kasvimassaa ja parantamalla veden virtauksia sekä vähennetään mataliin lahtiin kertyvän orgaanisen aineksen määrää.
– Niittämällä ruovikoita tehdään samalla elintilaa monille taantuneille lintu-, kala-, hyönteis- ja kasvilajeille. Lisäksi vesi- ja ranta-alueiden asukkaat ja käyttäjät hyötyvät avartuneesta maisemasta ja virkistyskäyttömahdollisuuksista, Yli-Renko toteaa.
Leikkuujäte hyödyksi
Ruovikoita on leikattu eri puolella Suomea esimerkiksi paikallisten vesiensuojeluyhdistysten toimesta. Perinteisesti tämä leikattu kasvimassa on läjitetty läheisille ranta-alueille, ja hyötykäyttö on jäänyt vajaaksi. Tilanne on kuitenkin paljon parantunut vuosikymmenten takaisista niittotöistä, jolloin leikattu kasvimassa jäi veteen lahoamaan.
Ruokopelto-hankkeessa testataan ruokomassan hyötykäyttöä peltojen maanparannusaineena. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vetämässä VELHO-hankkeessa (2010 - 2014) todettiin ruo'on peltokäytön ranta-alueiden läheisillä pelloilla olevan yksi kustannustehokkaimmista ruovikoiden hoito- ja käyttöketjuista leikkuista kertyvälle ruokobiomassalle.
– Järviruo'on peltokäyttöä tarvitsee kuitenkin vielä edelleenkin kehittää ja testata koko tuotantoketjun osalta, ja näihin kysymyksiin Ruokopelto-hanke pureutuu, Yli-Renko kertoo.
Ruovikoiden leikkuut ovat osa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja Baltic Sea Action Groupin Järki-hankeen Ruokopelto-hanketta, joka on osa ympäristöministeriön ravinteiden kierrätystä edistävää ja Saaristomeren tilan parantamista koskevaa ohjelmaa (RAKI-ohjelma).
Lisätietoja:
Maria Yli-Renko, projektikoordinaattori, 029 502 3020