Ravinnekierrätystä edisti kolme teemahanketta, joiden ytimessä maatalousalan oppilaitokset, pk-yritykset ja turkistuottajat
Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman puitteissa vuosina 2021–2022 toimi kolme erillistä teemahanketta, joissa kehitettiin maatalousalan oppilaitosten opetusmateriaaleja mm. ravinnekierrätyksestä, tuettiin ravinnekierrätysalan toimijoita rahoituksen hakemisessa ja verkostoitumisessa sekä edistettiin turkislannan ravinteiden kierrätystä. Hanketoimijat teemahankkeisiin valittiin julkisen hankehaun perusteella. Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamia hankkeita hallinnoi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus.
Tulevaisuuden maanviljelijät -hanke oli yhdeksän maatalousalan oppilaitoksen yhteishanke, jossa vahvistettiin maatalousalan oppilaitosten yhteistyötä, tuotettiin uusia digitaalisia opetusmateriaaleja sekä kehitettiin opetusmaatilojen toimintaa. Hankkeen päätoteuttajana toimi Hämeen ammattikorkeakoulu.
Hankkeessa tuotettiin noin sata uutta oppimisaihiota videoiden, artikkelien, tietokorttien ja podcastien muodossa. Aiheina olivat kestävän tuotannon teemat, kuten ilmastonmuutos, kierrätysravinteet, kompostoinnit, uusiutuvat energiamuodot, biokaasu, joukkoistettu tiedonkeruu sekä vesiensuojelu.
Hankkeessa toteutettiin myös erilaisia kokeiluja opetusmaatiloilla liittyen esimerkiksi seosviljelyyn, kierrätyslannoitukseen ja lajikevertailuihin. Opetusmaatiloilta kerättiin havaintodataa, tehtiin mittauksia erilaisilla sensoreilla ja kuvannettiin peltoja drooneilla. Eri toimijat järjestivät hankeaikana myös tapahtumia.
"Hankkeella oli laajaa vaikuttavuutta, sillä siihen osallistui yli 50 maatalousalan opettajaa. Hankkeen myötä he saivat uusia ideoita ja aineistoa opetukseen. Löysimme hankkeessa myös uusia teknologisia tapoja, miten peltolohkoja voidaan tutkia ja esitellä. Lisäksi esimerkiksi podcastit olivat erittäin positiivinen toimintamalli, ja ne toimivat hyvin etäopetuksessa", kertoo hankkeen projektipäällikkö Outi Vahtila Hämeen ammattikorkeakoulusta.
MARIKA-hanke järjesti erilaisia työpajoja ja webinaareja, joiden lisäksi se osallistui alan tapahtumiin ja verkostoitui muiden toimijoiden kanssa. Lisäksi tietoa jaettiin mm. uutiskirjeissä ja hankkeen verkkosivuilla.
Hankkeen ytimessä oli auttaa yrityksiä löytämään sopiva rahoituslähde ravinnekiertohankkeelle ja laatimaan rahoituskelpoinen hakemus, minkä myötä yritys voi kehittää liiketoimintaansa. Hankkeen aikana ProAgriaan otti yhteyttä kymmenen ravinnekierrätysalan yritystä, jotka saivat neuvontaa rahoituksen hakemiseen.
"Näen tärkeänä, että tulevaisuudessa olisi entistä enemmän kohtaamispaikkoja ihmisille, joilla on ideoita ravinnekierrätykseen. Kaikilla ei ole rahkeita viedä omaa ideaa hyväksi hankehakemukseksi asti, joten tulisi olla jokin matalan kynnyksen taho, johon ottaa yhteyttä. Myös valtakunnallinen koordinaatio on tärkeää ja sitä tulisi kehittää", toteaa hankekoordinaattori Karoliina Aalto ProAgria Keskusten Liitosta.
Ympäristövinkkejä erityisesti lannankäsittelyyn vietiin turkistiloille muun muassa painetun ympäristövihon ja tilakäyntien avulla. Lisäksi ympäristövaikutuksia pienentäviä toimenpiteitä puitiin mm. webinaareissa.
"Ravinnekierrätysalalla on törmännyt monesti siihen, että osaajia ja toimijoita on, mutta he eivät välttämättä saa tilaisuutta kohdata. Lisäksi olemassa oleva tieto on usein pirstaleista. Saimme vietyä monipuolisesti ympäristötietoa tuottajille ja loimme turkiselinkeinon ympärille kattavan kiertotalousverkoston. Hanke antoi paljon uutta tietoa, miten elinkeinon ympäristöjalanjälkeä voidaan pienentää tulevaisuudessa", kertoo hankkeen projektipäällikkö Eeva Ojala Kannuksen tutkimustila Luovasta.
Kannuksen tutkimustila Luova jatkaa työtä Ketunlanta kiertoon -hankkeella, jossa pyritään tehostamaan turkiseläinlannan kierrätystä muun muassa hiilineutraaleilla kuivikevaihtoehdoilla ja parantamalla lannan prosessointia.