Pirkanmaalla jäädään kauas tyypillisistä kevään vedenkorkeuksista (Pirkanmaa)

Kertyneet lumimäärät Pirkanmaalla ovat jääneet huomattavasti keskimääräistä alhaisemmiksi, minkä seurauksena kevään sulamishuippu jäänee hyvin pieneksi. Lumien kertymät ovat vesimäärässä mitattuna useita kymmeniä prosentteja tavanomaista pienempiä. Vähäsateisen syksyn jäljiltä järvien vedenkorkeudet ovat olleet monin paikoin jo valmiiksi matalia ja vähälumisen talven myötä ensi keväänä ja kesänä järvien vedenkorkeudet jäävät mataliksi elleivät sääolosuhteet muutu selvästi sateisimmiksi. Virkistyskäytön kannalta riittävän korkeat vedenkorkeudet kesällä riippuvat voimakkaasti kevään sulamispiikistä ja sateisuudesta. Myös kesän sateisuudella tai kuivuudella on suurta merkitystä vedenkorkeuksiin.

Säännöstellyillä järvillä vedenkorkeudet palanneet tavanomaisiin korkeuksiin

Nokialla sijaitsevan Melon padon kunnostustöiden vuoksi suurten säännösteltyjen järvien, Näsijärven, Pyhäjärven, Vanajaveden ja Rauta-Kuloveden, vedenkorkeuksia on pidetty marraskuun ja helmikuun välisenä aikana tavanomaista alempana. Alentamisella varauduttiin mahdollisiin vesisateisiin ja myös Kokemäenjoen hyydetulvien ehkäisyyn. Vedenkorkeudet ovat maaliskuun alussa lähellä tavanomaista ja maaliskuun aikana vedenkorkeudet ovat jäämässä selvästi keskimääräistä korkeammalle. Yleensä säännösteltävien järvien vedenkorkeuksia lasketaan, jotta järvissä on tilaa lumien sulamisvesille, mutta tänä vuonna vedenkorkeuksia ei lasketa, koska kevättulvat ovat jäämässä hyvin pieniksi.

Vähälumisuuden vuoksi on haettu poikkeuslupia säännöstelylupiin

Näsijärven säännöstely-yhtiö sai viime viikolla Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta poikkeusluvan jättää Näsijärven vedenkorkeus alentamatta maalis-huhtikuussa 2017. Ilman poikkeuslupaa vedenkorkeutta tulee laskea nykyisestä ja pitää tässä tasossa huhtikuun alkuun saakka. Poikkeaminen vaikuttaa positiivisesti sekä vesien tilaan että vesien käyttöön. Poikkeuslupa mahdollistaa Näsijärven ja myös Pyhäjärven vedenkorkeuksien nopeamman nousun kevään ja alkukesän aikana, mikä parantaa järvien virkistyskäyttömahdollisuuksia.

Myös Sastamalassa sijaitseville Kiikoisjärvelle ja Mouhijärvelle haetaan poikkeuslupaa, jotta vedenkorkeutta ei tarvitse laskea voimassa olevan luvan mukaisesti. Lupahakemus on parhaillaan käsittelyssä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa.

Valkeakosken voimalaitoksella on helmikuusta alkaen rajoitettu juoksutuksia Mallasveden ja siihen liittyvien järvien vedenkorkeuksien liiallisen alenemisen estämiseksi. Voimalaitoksen lupa ei mahdollista vedenkorkeuksien aktiivista säännöstelyä, mutta se mahdollistaa juoksutuksen rajoittamisen, jos Mallasveden vedenkorkeus uhkaa laskea luvassa esitetyn raja-arvon (NN+ 83,64 m) alapuolelle.

Kaivot voivat paikoin kuivua

Pohjaveden pinnat ovat tällä hetkellä monin paikoin alle keskiarvon. Kevään sademäärästä ja roudasta riippuen voi olla mahdollista, että pohjavesivarastot eivät kevätsulamisen yhteydessä juurikaan täyty. Tämä voi tarkoittaa ensi kesänä alhaisia vedenpintoja ja kuivia kaivoja.  Erityisesti yksittäiset kaivot esimerkiksi moreenialueilla pienillä valuma-alueilla saattavat kuivua. Sen sijaan pohjavesialueilla vedenotolle ei liene vielä haittaa kuivuudesta, koska alueet ovat laajempia ja muutokset ovat hitaampia.

Lisätietoja:

• ymparisto.fi -palvelu: Vesistöjen vedenkorkeudet Pirkanmaalla
• Pirkanmaan ELY-keskus:
  • Järvien vedenkorkeudet: johtava vesitalousasiantuntija Diar Isid, p. 0295 036 188 ja vesitalousasiantuntija Harri Mäkelä, p. 0295 036 359
  • Pohjavesi: ylitarkastaja Merja Antikainen, p. 0295 036 318
• www.twitter.com/pirvesi (Vesiasiat Pirkanmaalla)
• www.twitter.com/pirkanmaanely (Pirkanmaan ELY-keskus)