Navigointivalikko
Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2015

Meritaimen palaa kaakon jokiin (Kaakkois-Suomen ELY-keskus)
 

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen johtama pitkäaikainen kalantutkimustyö alkaa tuottaa konkreettisesti hedelmää: Mustajoen alkuperäisestä taimenkannasta muodostetun emokalaston ensimmäiset jälkeläiset ovat kotiutumassa paraikaa Rakkolanjoen kunnostettuihin koskiin.

Taimenkantojen monimuotoisuus ja elinkelpoisuus eritysfokuksessa

Taimen on lajina hyvin monimuotoinen. Se on vuosisatojen kuluessa muodostanut ympäri levinneisyysaluettaan vallitseviin olosuhteisiin sopeutuneita osakantoja. Tämä paikallinen sopeutuminen ja geneettisen monimuotoisuuden vaaliminen tulee huomioida nykyaikaisessa istutustoiminnassa.

Suomalais-venäläisellä yli kymmenvuotisella tutkimustyöllä on saatu tarkka kuva Kaakkois-Suomen mereen laskevien jokien taimenkantojen geneettisestä perimästä sekä elinvoimaisuudesta. Näihin tietoihin perustuen taimenkantojen elvytys voidaan tehdä vaarantamatta alueella, etenkin Venäjän puoleisilla jokien osilla, esiintyviä alkuperäisiä taimenkantoja.

Mustajoen alkuperäisestä taimenkannasta perustetun emokalaston tuottamilla taimenistukkailla on tarkoitus korvata Kaakkois-Suomessa aiemmin käytetyt geneettisesti ja maantieteellisesti etäiset istutuskannat. Mustajoen taimen on sopeutunut alueen oloihin, mutta myös siitä perustetu emokalasto on geneettiseltä moniuotoisuudeltaan istutuskannaksi poikkeuksellisen hyvä. Emokalaston ylläpidosta vastaa Luonnonvarakeskuksen Laukaan yksikkö.

Kokonaan Suomen puolella sijaitsevista kaakon mereen laskevista joista alkuperäinen taimen on kadonnut lähes täysin, joten niihin Mustajokista taimenta voidaan tulevaisuudessa istuttaa huoletta, kunhan istukastuotanto on saatu toden teolla käyntiin.  Rajajoissa, joiden Venäjän puoleisilla osilla elää alkuperäisiä taimenkantoja, on oltava varovaisempi. Istutuksilla ei saada vaarantaa alkuperäisiä kantoja, joten istutuspäätökset on tarpeen tehdä jokikohtaisesti tutkittuun tietoon ja geneetikkojen lausuntoihin perustuen. Päätöksien pohjaksi tarvittava tietokanta on olemassa, joten päätökset voidaan tehdä nopealla aikataululla.

Rakkolanjoen kunnostetut kosket saivat uutta elämää

 

Rakkolanjoen Haapajärven alapuolisiin koskiin, kuin myös yhteen sivupuroon, istutettiin yhteensä 12 000 tänä keväänä kuoriutunutta taimenenalkua.  Kalamiesten kannattaa vielä hillitä mielensä, sillä kotiuttaminen on pitkä prosessi. Istutuksia tulee jatkaa useita vuosia, sekä seurata niiden tuloksellisuutta. Mikäli vedenlaatu ja muut tekijät ovat riittävät, voidaan muutaman vuoden päästä arvioida operaation onnistumista.

Kuva1. Kaakon jokitalkkari Manu Vihtonen levittää parisenttisiä taimenenalkuja Rakkolanjokeen. (Kuva: Sauli Vainikka)

Muut kaakon joet joutuvat vielä odottamaan vuoroaan, mutta istukasten saatavuus tulee paranemaan vuosi vuodelta.

Istutukset ovat vain yksi osatekijä taimenkantojen hoidossa

Istutusten lisäksi virtavesiin kohdistuvia elinympäristökunnostuksia tulee jatkaa alueen joilla sekä poistaa kalojen vaelluksia estäviä rakenteita. Kotiutusistutusten tarkoitus on saada aikaan luonnollinen elinkierto, jonka tukemiseen ei tarvita istutuksia. Taimenkantojen elpymistä tukevat myös uuteen kalastuslainsäädäntöön kaavaillut alamitat sekä pyyntirajoitukset.

Tämän istutuserän sekä siihen liittyvät kustannukset kattoi Kaakonkulman kalastusalue ja itse käytännön istutustyön Kaakkois-Suomen virtavesien parissa työskentelevä jokitalkkari Manu Vihtonen yhdessä muiden paikallisten aktiivien kanssa.

Lisätietoja:
Projektipäällikkö Matti Vaittinen, matti.vaittinen@ely-keskus.fi, p. 040 775 4966
 

Liite: Kuvatiedosto

 

 


Alueellista tietoa