- Ajankohtaista
- Kuulutukset ja ilmoitukset
- Yleistiedoksiannot maantielle jätettyjen ajoneuvojen siirtämiseksi
- Valtion liikenneväylien suunnittelu - kuulutukset
- Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen valtakunnalliset ja useampaa aluetta koskevat kuulutukset, yleistiedoksiannot ja päätökset
- Meille töihin
- RSS-palvelu
- Tapahtumat ja koulutukset
- Tarjouspyynnöt ja haut
- Tiedotteet
- Tiedotteet 2021
- Tiedotteet 2020
- Tiedotteet 2019
- Tiedotteet 2018
- Tiedotteet 2017
- Tiedotteet 2016
- Tiedotteet 2015
- Tiedotteet 2014
- Tiedotteet 2013
- Tiedotearkisto
- Tilaa tiedotteita
- Uutiset
- Uutiset 2025
- Uutiset 2024
- Uutiset 2023
- Uutiset 2018
- Uutiset 2022
- Uutiset 2021
- Uutiset 2020
- Uutiset 2019
- Uutiset 2017
- Uutiset 2016
- Uutiset 2015
- Uutiset 2014
- Uutiset 2013
- Uutiskirjeet
- Viestintä
Alueellista tietoa
Lepakon lisääntymis- ja levähdyspaikalle tehtäviin toimiin on haettava poikkeuslupa ELY-keskukselta
Kaikki Suomessa tavatut lapakkolajit kuuluvat tiukasti suojeltuihin lajeihin. Näiden lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen on kielletty luonnonsuojelulailla.
Jos lepakon lisääntymis- ja levähdyspaikalla tehdään toimenpiteitä, jotka voivat hävittää tai heikentää sitä, on tähän haettava ELY-keskukselta poikkeuslupaa. Lisääntymis- ja levähdyspaikka katsotaan olevan käytössä ympäri vuoden, vaikka lepakot eivät paikkaa ympäri vuoden käyttäisikään.
Hae luonnonsuojelun poikkeuslupaa
Lepakoiden aiheuttamat haitat ja niiden ehkäiseminen
Lepakot voivat aiheuttaa joitakin haittoja erityisesti silloin, kun ne asettuvat asumaan rakennusten sisälle. Yleisimpiä haittoja ovat:
- Ulosteet ja hajuhaitat: Lepakoiden lepopaikkojen alle kertyy ulosteita, jotka voivat aiheuttaa hajuhaittoja. Ulosteet voivat myös houkutella erilaisia hyönteisiä, kuten koppakuoriaisia.
- Lepakkoluteet: Lepakoiden mukana voi tulla lepakkoluteita, jotka voivat jäädä talon rakenteisiin ja aiheuttaa puremajälkiä ja kutinaa ihmisille.
- Meluhaitat: Lepakot voivat aiheuttaa melua erityisesti aamulla palatessaan yölennoltaan, mikä voi häiritä asukkaita.
- Rakenteisiin tunkeutuminen: Lepakot voivat tunkeutua rakennuksiin hyvin pienistä aukoista ja aiheuttaa rakennusvahinkoja esimerkiksi rikkomalla eristeitä ja höyrynsulkumuoveja.
Lepakoiden aiheuttamia haittoja voidaan torjua estämällä lepakoiden pääsy rakenteisiin. Lepakot voivat tunkeutua rakenteisiin hyvin pienistä aukoista, mikä tekee torjunnan vaikeaksi. Kulkuaukkoja voidaan tarvittaessa tukkia tai verkottaa. Lepakoille voidaan myös tarjota vaihtoehtoisia lepopaikkoja, kuten lepakonpönttöjä, jotka asennetaan sopivalle etäisyydelle rakennuksista.
Lepakoiden aiheuttamia rakennusvahinkoja ei voida korvata rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen tuella.
Lepakot ovat ihmisen kannalta pääsääntöisesti hyödyllisiä ja harmittomia
Suomessa lepakot ovat sopeutuneet hyvin ihmisen muokkaamaan ympäristöön. Lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoina voivat toimia esimerkiksi luolat, kellarit, rakennukset ja sillat.
Lepakoiden seuraaminen hämärtyvässä kesäillassa on mielenkiintoista. Lepakot ovat hyönteissyöjiä ja pyytävät ravinnokseen muun muassa hyttysiä. Suomen luonnontieteellisen keskusmuseon mukaan lepakot syövät yössä reilut 2 700 hyttystä.
Suomessa on tavattu yhteensä 13 lepakkolajia, joista viisi ovat yleisiä ja loput harvinaisia tai satunnaisia. Yleisimmät lajit ovat pohjanlepakko, vesisiippa, viiksisiippa, isoviiksisiippa ja korvayökkö.
- Julkaisupäivä
- 24.4.2025
Päivitetty: 24.04.2025